Kaavoitusjärjestelmä

Kaavoituksen suunnittelujärjestelmän lähtökohtana on tarkentuva suunnittelu, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä yleispiirteiset kaavat, eli maakuntakaava ja yleiskaava, ohjaavat yksityiskohtaisten asemakaavojen suunnittelua. Lisätietoa: Maankäytön suunnittelujärjestelmä 

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 14.12.2017) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää.  Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat:

1. toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen
2. tehokas liikennejärjestelmä
3. terveellinen ja turvallinen elinympäristö
4. elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat
5. uusiutumiskykyinen energiahuolto

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.

Lisätietoa: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Keski-Suomen maakuntakaava painottaa maakunnan strategisia tavoitteita. Kaavan strategiset painopisteet ovat biotalous, liikennekäytävät ja kansainväliset yhteydet, asutusrakenne sekä matkailu ja virkistys.

Maakuntakaavassa esitettävät kehittämisajatukset täsmentyvät kuntien oman suunnittelun kautta. Maakuntakaavan strateginen ote merkitsee myös sitä, että yksilöön kohdistuvia oikeusvaikutuksia ei ole enää siinä määrin kuin aikaisemmissa kaavoissa. Maakuntakaavasta päättää maakunnan liitto.

Tietoa Keski-Suomen maakuntakaavasta (maakuntavaltuusto hyv. 1.12.2017) ja maakuntakaavoituksen jatkuvasta päivityksestä – ”rullaava maakuntakaavoitus”.

Lisätietoa: Keski-Suomen maakuntakaavoitus

Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta (osayleiskaava). Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan.

Yleiskaava voi olla luonteeltaan hyvinkin strateginen ja yleispiirteinen lähestyen maakuntakaavan esittämistapaa. Toisaalta yleiskaava voidaan laatia tarkaksi suoraan rakentamista ohjaavaksi. Tällaisia yleiskaavoja ovat ranta- ja kyläyleiskaavat sekä tuulivoimayleiskaavat.

Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kaupungin- tai kunnanvaltuusto. Jos kunnat ovat laatineet yhteisen yleiskaavan, sen hyväksyy kuntien yhteinen toimielin. Lisätietoa: Yleiskaavoitus

Asemakaavassa määritellään alueen tuleva  käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus.

Asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin- , työ- ja virkistysalueineen tai joskus jopa vain yhtä tonttia. Asemakaavan laatii kunta.

Lisätietoa asemakaavoituksesta ympäristöministeriön sivuilla.

Pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle laadittavaa asemakaavaa kutsutaan ranta-asemakaavaksi. Sen laatimisesta voi huolehtia myös maanomistaja, vaikka ranta-asemakaavankin käsittely ja hyväksyminen kuuluu kunnalle.

Lisätietoa ranta-alueiden kaavoituksesta ympäristöministeriön sivuilla.

Ennen virallista kaavoitusta voidaan laatia vaihtoehtoisia rakennemalleja tai kehityskuvia joko kuntakohtaisesti tai laajemmalle alueelle. Tästä esimerkkinä on koko Pohjoisen Keski-Suomen seutukunnan yhteinen kahdeksan kunnan alueelle laadittu 8K Rakennemallihanke.