Keski-Suomen hyvinvointialue tavoittelee 7,6 miljoonan euron säästöä kuluvalle vuodelle. Nyt ilmoitetuilla sote-asemien ja vuodeosastojen sulkemisilla tavoitellaan tästä vain murto-osaa – arviolta 600 000 euroa sote-asemien määräaikaisilla sulkemisilla ja 16 000–50 000 euroa vuodeosastojen sulkemisilla.

1. Säästö per sote-asema ja vaikutukset asukkaille

Suljettavien sote-asemien määräaikainen sulkeminen tuottaa keskimäärin noin 60 000 euron säästön per asema (600 000 € / 10 asemaa). Tämä lyhytaikainen säästö johtaa kuitenkin asukkaille merkittäviin haittoihin:

• Pidemmät etäisyydet hoitoon lisäävät matkakustannuksia ja vievät aikaa.
• Kelalle ja yhteiskunnalle syntyy lisää matkakorvauskuluja, jotka Pihtiputaan tapauksessa ylittävät moninkertaisesti sululla saatavan säästön.
• Hoitoon hakeutumisen viiveet lisäävät hoitovelkaa, mikä johtaa myöhemmin raskaampiin ja kalliimpiin hoitojaksoihin.
• Ensihoidon kuormitus kasvaa, kun kiireettömiä tilanteita siirtyy päivystykseen.

Arvio kustannusvaikutuksista:

• Kelan matkakorvaukset: Sulkemiset aiheuttavat arviolta 15 300 ylimääräistä käyntiä, joissa keskimääräinen lisämatka on 70 km edestakaisin. Tämä merkitsee 1 071 000 lisäkilometriä ja noin 224 910 € lisäkustannusta Kelalle (0,21 €/km). Pihtiputaalla edestakainen matka Viitasaaren terveyskeskukseen saattaa olla jopa 140 kilometriä. Tämä edestakainen matka maksaa 200 €.
• Asukkaiden omavastuut ja ajankäyttö: On arvioitu, että suljettavaksi esitetyistä terveyskeskuksista tulisi syksyn aikana asiakkaille noin 115 000 € lisää omakustannuksia sekä lähes 23 000 tuntia menetettyä aikaa.
• Hoitovelan kasvu: Jos 10 % siirtyneistä potilaista viivästyy hoidossa ja kustannus per potilas kasvaa 300 €, syntyy 459 000 € lisäkustannus myöhemmin.

Nettovaikutus yhteiskunnalle: On riski, että toimenpide ei säästä, vaan aiheuttaa nettotappion ja heikentää palvelujen saatavuutta.

2. Talouden vuotojen selvittäminen

Ennen kuin leikataan ydinpalveluista, on selvitettävä talouden hallinnan perusta:

• Ketkä kaikki voivat tehdä hankintoja ja millä päätösvallalla?
• Onko hankinnat tehty hyväksytyn talousarvion puitteissa?
• Onko ylityksiin haettu aluevaltuustolta lisätalousarviota tai lupaa talousarvion ylittämiseen?

3. Erikoissairaanhoidon talousarvion ylitykset

Erikoissairaanhoidon talousarvioylitykset muodostavat merkittävän osan hyvinvointialueen alijäämästä. On selvitettävä:

• Mistä ylitykset johtuvat (potilasvirrat, hoitotakuu, henkilöstökustannukset, ostopalvelut)?
• Onko toimittu hyväksytyn talousarvion puitteissa ja miten kustannusten hallintaa on yritetty toteuttaa?

4. Hallinnon rakenteiden ja toimintojen tarpeellisuus

Hyvinvointialueen hallinto on käytävä kriittisesti läpi. On tarkasteltava mm. viestinnän, lakiasioiden ja muiden tukipalvelujen henkilöstömäärää suhteessa tehtäviin. Hallinnon päällekkäisyyksiä ja tehottomuutta on purettava ennen kuin kohdistetaan säästöjä lähipalveluihin.

5. Kehityshankkeiden kriittinen arviointi

On kartoitettava kaikki käynnissä olevat kehityshankkeet ja arvioitava niiden välttämättömyys tässä taloustilanteessa. Resursseja sitovat ”mukavat” hankkeet, joilla ei ole välitöntä vaikutusta hoitoon pääsyyn tai palvelujen turvaamiseen, on keskeytettävä tai siirrettävä myöhemmäksi.

Yhteenveto:
Ennen kuin lakkautetaan tai suljetaan lähipalveluita, on toteutettava perusteellinen talouden läpivalaisu ja varmistettava, että säästötoimet kohdistuvat ensin hallinnon ylisuurista kustannuksista ja tehottomista rakenteista, eivätkä suoraan asukkaiden arjen kannalta välttämättömiin ydinpalveluihin. Lyhyen aikavälin leikkaukset voivat muutaman kuukauden aikana aiheuttaa suuremmat kustannukset kuin niillä saavutetaan säästöjä.