Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteyshenkilönä Viitasaarelta ja Pihtiputaalta on aloittanut henkilöstöjohtaja Katri Lehti. Yhteyshenkilönä Lehti toimii erityisesti hyvinvointialueen sekä kaupungin ja kunnan välisessä yhdyspintatyöskentelyssä. Yhdyspintatyöskentely on tärkeää, sillä monet kuntien palveluista liittyvät hyvinvointialueen palveluihin. Esimerkki tällaisesta yhteistyöstä on kouluissa, joissa perusopetuksen toteuttaa kunta ja oppilashuolto on hyvinvointialueiden vastuulla.

Yhteyshenkilö koordinoi myös yhteistyötä hyvinvointialueen sekä kaikkien viitasaarelaisten ja pihtiputaalaisten toimijoiden välillä, esimerkiksi yritykset, järjestöt ja seurat. Henkilöstöjohtaja Katri Lehti nimitettiin yhteyshenkilöksi Wiitaunionin yhteishallituksen kokouksessa maanantaina 20.3.2023.

Kuntien yhteyshenkilö Katri Lehti neuvoo tarvittaessa myös kuntalaisia hyvinvointialueella oikeaan tahoon yhteyden ottamisessa. Yhteydenottotavat hyvinvointialueen palveluihin ovat säilyneet monilta osin aiemman kaltaisena. Ajantasaiset tiedot löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta myös kuntakohtaisesti esitettyinä, Viitasaaren toimipisteet ja Pihtiputaan toimipisteet. Tavoitat Katri Lehden virka-aikana (arkisin klo 8-16) joko sähköpostitse katri.lehti@viitasaari.fi tai soittamalla numeroon 040 542 6071.

Pihtiputaan kunnanhallitus ja Viitasaaren kaupunginhallitus käsittelevät kokouksissaan 6.6.2022 valtuustoille annettavaa esitystä Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin yhteistyösopimuksen eli Wiitaunionin sopimuksen päättämisestä.

Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveyspalvelujen eli perusturvan palvelujen järjestämisvastuu siirtyy Keski-Suomen hyvinvointialueelle ja nykyiseen Wiitaunionin yhteislautakunnan palvelu-tuotantoon perustuva toiminta ajetaan hallitusti alas. Muutoin Wiitaunionin toimintaan tehtävät muutokset astuvat voimaan vuodesta 2024 alkaen. Tavoitteena on saada kuntien organisaatiot vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuuden kunnan tehtävien järjestämistä.

Esityksen mukaan Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin yhteislautakunnat lakkaavat 31.12.2023 ja molempiin kuntiin perustetaan omat toimielimet. Valtuuston, hallituksen, tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan lisäksi kuntiin perustetaan omat elinvoima-lautakunnat sekä sivistys-ja hyvinvointilautakunnat, joiden esittelystä vastaavat kuntien omat johtavat viranhaltijat. Yhteiset viranhaltijat ja toimihenkilöt palaavat peruskuntiensa palvelukseen Wiitaunionista tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Esityksen mukaan Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin yhteistoimintaa jatketaan Viitasaaren alueen musiikkiopiston, Viitaseudun opiston ja Wiitaunionin aluekirjaston palveluiden järjestämisessä. Yhteistoiminnasta laaditaan uudet sopimukset syksyllä 2022. Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan lukioiden yhteinen aluelukiojohtamisjärjestelmä purkautuu ja lukioilla on jatkossa omat rehtorinsa.

Molemmat kunnat järjestävät henkilöstö- ja taloushallinnon sekä ICT- ja tietohallinnon palvelut itse päättämällään tavalla. Alustavan suunnitelman mukaan Viitasaari liittyy Keski-Suomen Monetra osakeyhtiöön talous- ja palkkahallinnon palveluiden osalta ja hankkii ICT-palvelut kuntien Tiera Oy:ltä. Pihtiputaalla ICT-palvelut sekä talous- ja palkkahallinnon palvelut tuotetaan jatkossakin kunnan omana toimintana. Näistä tehdään erilliset ratkaisut ja päätökset syksyn 2022 aikana. Viitasaaren kaupungin organisaatioon hallinto-ja talouspalveluihin sijoittuu uutena viranhaltijana kaupungin oma talous- ja tietohallintopäällikkö. Järjestely tukee laadukkaiden kuntakohtaisten palveluiden järjestämistä, kun viranhaltijat voivat keskittyä kahden kunnan sijaan yhden kunnan toimintaan ja tukipalvelujen järjestämiseen.

Kaikissa henkilöstömuutoksissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta, eli muutoksen kohteena oleva henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä vastaanottavan organisaation palvelukseen.

Wiitaunionin purkautumisesta aiheutuu muutoskustannuksia. Osa kustannuksista on muutokseen liittyviä kertaluonteisia kustannuksia ja osa jatkuvaluonteisia lisäkustannuksia, kun henkilöstökuluja ei enää jaeta kahden kunnan kesken.

Muutokset eivät koske Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen ja maaseutuhallinnon yhteistoimintaa, vaan sopimuskuntien kanssa jatketaan yhteistoimintaa nykyiseen tapaan.

Viitasaarella järjestettiin jäteilta torstaina 5.5. jäteilta, jossa käsiteltiin Viitasaarta ja Pihtipudasta koskevia jäteasioita. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa 2 viikkoa (7.6. saakka) kaupungin Youtube-kanavalla. Tilaisuus kannattaa katsoa, sillä siinä käsitellään perusteellisesti ja selventävästi monia Viitasaarella ja Pihtiputaalla puhuttaneita jätteisiin liittyviä asioita.

Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan alueella asuinkiinteistöt siirtyvät kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin jätelautakunnan päätöksellä.

Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että jatkossa kiinteistöjen omien sekajäteastioiden tyhjennyksen ja jätekuljetuksen järjestää kunta tai kuntien jäteyhtiö. 26. huhtikuuta päätöksen tehnyt Sydän-Suomen jätelautakunta käsitteli asiaa selvityksen perusteella. Eri seikkojen tarkastelun perusteella selvityksessä todettiin, että nykyinen kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus ei täytä lain edellyttämiä vaatimuksia.

Muutos astuu voimaan siirtymäkauden jälkeen, Pihtiputaalla ja Viitasaarella 1.5.2025 alkaen. Siihen saakka kiinteistönhaltija sopii jätteenkuljetuksesta suoraan yrityksen kanssa, mikäli jätteet käsitellään kiinteistön oman jäteastian kautta. Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen eli kiinteistöjen omien jäteastioiden lisäksi Viitasaaren ja Pihtiputaan haja-asutusalueella on täydentävänä järjestelmänä kunnan aluekeräyspisteitä, joihin voi perusmaksulla toimittaa hyötyjätteitä ja erillistä käyttöoikeusmaksua vastaan myös sekajätteitä. Hyväksytty palvelutaso sekä lainsäädäntö ohjaa sekajätteen osalta nykyistä vahvemmin kiinteistökohtaiseen keräykseen.

Jätehuoltomääräyksiä ollaan päivittämässä ja niiden luonnosversio on asetettu nähtäville. Määräysluonnoksessa on otettu huomioon tulevat muutokset mm. jätelainsäädännön sekä jäteviranomaisen tekemien päätösten osalta (esim. kuljetusjärjestelmä, palvelutaso). Jätehuoltomääräysten luonnoksesta voi jättää mielipiteitä 1.8. saakka, ohjeet erillisessä kuulutuksessa.

Pihtiputaalla ja Viitasaarella otetaan käyttöön Terveyshyötyarvio, joka tuottaa tietoa väestön terveydestä ja hoidon laadusta. Väestötason tietoa hyödynnetään tiedolla johtamisessa ja yksilötason tieto tukee ammattilaisen työtä yksittäisen asiakkaan hoitamisessa. Terveyshyötyarvion perusteella asiakkaille voidaan lähettää kirje, jos hänellä katsotaan olevan hoitovaje ja hoito kaipaa tehostusta. Nyt käyttöönotettava Terveyshyötyarvio on digitaalisten työkalujen tuoteperhe, joka hyödyntää asiakas- ja potilastietojärjestelmän rakenteista tietoa ja tieteelliseen näyttöön perustuvaa päättelyä.

Terveyshyötyarvion avulla voidaan löytää asiakkaita, joiden riskitekijöihin ja terveydentilaan voitaisiin vaikuttaa oikeilla toimenpiteillä. Ilman Terveyshyötyarviota näiden potilaiden tunnistaminen olisi vaikeaa. Terveydenhuollon ammattilainen voi tarvittaessa olla yhteydessä  asiakkaaseen tilanteen korjaamiseksi, jolloin potilasturvallisuus paranee. Työkalun avulla Wiitaunionin perusturva toteuttaa terveydenhuoltolain mukaisia velvoitteitaan edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia, terveyttä ja asiakas- ja potilasturvallisuutta.  Terveyshyötyarvio auttaa kaventamaan väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja ja osaltaan varmistaa, että terveydenhuollon toiminta perustuu näyttöön ja toteuttaa hyviä hoitokäytäntöjä.

Tietojohtamisen oikeuksilla Terveyshyötyarvion tietoja käsitellään massana, ilman yksittäisen asiakkaan tunnistetietoja. Tietojohtamisessa hyödynnetään väestön terveydentilaa kuvaavia raportteja, joita voidaan tarkastella ja suodattaa valitun asiakasryhmän hakukriteerein. Tuloksista on mahdollista nostaa esiin esimerkiksi tiettyä sairautta, kuten diabetesta sairastavien tiedot ja arvioida heidän hoitonsa toteutumista tai hoidon parantamisen tarpeita. Väestötasolla voidaan havaita hoidon tehostamisen tarpeita määritellyssä potilasjoukossa ja esimerkiksi suunnitella kyseiselle joukolle omahoitoryhmiä. Asiakastyössä Terveyshyötyarvion hyödyntäminen edellyttää asiakkaan tunnistamista. Terveyshyötyarviota voivat käyttää asiakastyössä vain ne ammattilaiset, joilla on oikeus tutustua asiakkaan tietoihin muutenkin. Työkalun avulla etsitään suuressa riskissä olevia sekä paljon palveluja tarvitsevia asiakkaita, jotka erityisesti hyötyisivät hoidosta, ja tarjotaan heille tarkoituksenmukaisia palveluja.
Terveyshyötyarviota käyttävien ammattilaisten on mahdollista tunnistaa yksittäinen asiakas silloin, kun Terveyshyötyarvion tulosten pohjalta nousee huoli asiakkaan tilanteesta ja kun asiakkaan hoito on kyseisen ammattilaisen vastuulla. Ammattilainen voi tällöin olla yhteydessä asiakkaaseen hoitosuunnitelman tai esimerkiksi lääkityksen tarkistamiseksi. Asiakkaalla on kuitenkin mahdollisuus kieltäytyä palvelusta ja kieltää myöhemmät yhteydenotot.

Järjestelmän avulla ei tehdä automaattisia hoitopäätöksiä eikä evätä palveluja keneltäkään, vaan tarjotaan parempia palveluja niille, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittäviä tai oikeita palveluja.

Toimintaa pilotoitu Helsingissä
Terveyshyötyarviota on pilotoitu Helsingin terveysasemilla yhdessä työhön nimettyjen terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Terveyshyötyarvion kehittäjät ovat Helsingin kaupungilla työskenteleviä hoitajia ja lääkäreitä.
Kehittäjät hyödyntävät Terveyshyötyarviolla saatavaa tietoa sekä omilla terveysasemillaan annettavan hoidon tehostamiseksi että omien potilaidensa hoidon vaikuttavuuden arvioimiseksi ja parantamiseksi.
Viitasaarella ja Pihtiputaalla uskotaan Helsingin tavoin, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarjoamisessa siirrytään terveys- ja hyvinvointiongelmia korjaavasta toimintamallista ennaltaehkäisevämpään ja kohdennetumpaan toimintatapaan. Tämä on ainoa keino vastata mittaviin tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuviin paineisiin, kuten väestön ikääntymiseen, voimavarojen rajallisuuteen ja eriarvoistumiseen. Yhtenä keinona tavoitteen saavuttamiseksi käytetään Helsingin kaupungin ja Kustannus Oy Duodecimin yhteistyönä kehitettämää digitaalista Terveyshyötyarviota.

Lisätietoa
Terveyshyötyarviosta löytyy lisää tietoa Duodecimin sivuilta.
Terveyshyötyarvion päättelysääntöjen pohjana käytettävät tutkimustiedot perustuvat näyttöön perustuvan lääketieteen menetelmillä tehtyihin hakuihin sekä tutkimusten näytön asteen ja suositusten vahvuuden määrittelyyn. Periaatteet on laatinut kansainvälinen GRADE-työryhmä.
Lähteinä käytetään systemaattisia katsauksia (kuten Cochrane-katsaukset), suomalaisia Käypä hoito -suosituksia ja Duodecimin Lääkärin käsikirjan sisältöä. /