Kuntalaiset huolissaan liikkenneturvallisuudesta Pihtiputaalla – Kameravalvontaa lisätään taajamassa

Kuntalaiset ovat olleet huolissaan liikenneturvallisuudesta Pihtiputaalla. Kovaääniset ajoneuvot ja mopot aiheuttavat häiriötä ja vaarantavat liikenneturvallisuuden taajama-alueella. Poliisin mukaan ongelma on yleinen, eikä se kohdistu vain Pihtiputaalle. Kuntalaiset ovat antaneet palautetta asiasta niin kuntaan kuin poliisillekin.

– Poliisin kannalta ongelmana on se, että näkyvä valvonta ei ratkaise asiaa, sillä poliisin ollessa paikalla, on kylänraitti hiljainen, toteaa rikosylikonstaapeli Reijo Kinnunen.

Kunta on päättänyt lisätä kameravalvontaa taajama-alueella ja on varannut siihen 5000 euron lisämäärärahan vuodelle 2023.

– Toivottavaa on, että ilmoituksia tehdään jos häiriötä ja rikoksia tapahtuu. Ilmoituksessa on hyvä olla tarkasti yksilöity tapahtuma-aika kellonaikoineen. Tallenteiden kerääminen ilman tarkkaa tapahtuma-aikaa on mahdotonta, kertoo rikosylikonstaapeli Reijo Kinnunen.

Ilmoita häiriöt ja rikokset rikosilmoituksena tai valvontapyyntönä poliisin sähköisessä järjestelmässä.

Liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen sekä ilkivalta ovat pohjimmiltaan laajempi kasvatuksellinen asia, jota poliisi ja kunta tai koulu eivät voi yksin ratkaista. Vastuu on laajemmin yhteiskunnalla ja laajasti myös kotona.

– Vanhempien olisi hyvä keskustella nuorten kanssa ja olla tietoisia siitä missä, kenen kanssa ja kuinka nuoret sekä nuoret aikuiset aikaansa viettävät, muistuttaa kunnanjohtaja Ari Kinnunen.

 

Kuva: Liikenneturva / Nina Mönkkönen

Kärkitapahtumien yhteismarkkinoinnin avustus haettavissa 28.2.2023 saakka

Pihtiputaalla on erinomaisia ja laadukkaita tapahtumia hyvin monipuolisesti ja jo useana vuonna yhteistyö etenkin yhteismarkkinoinnin kannalta on koettu hyödylliseksi ja sen kehittämiseen löytyy kiinnostusta. Pihtiputaan kunta on myöntänyt vuoden 2023 talousarviossa 6.400 € määrärahan kärkitapahumien yhteismarkkinointiin.

Hae mukaan kärkitapahtumamarkkinointiin vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksesta tulee ilmetä suunnitellut markkinointitoimenpiteet, tapahtuman tunnettavuus, pääasiallinen sisältä, järjestäjä, arvioitu yleisömäärä sekä ajankohta.

Kunta ei koordinoi yhteismarkkinoinnin toteuttamista, ainoastaan avustuksen jakamista. Avustuksen saaneet tapahtumat vastaavat itse yhteistyössä yhteismarkkinoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta. Mukaan voivat hakea yhteistöt, työryhmät sekä yksityiset toimijat. Lisätietoja hakemisen vaiheista saat kunnan avustusohjeesta.

Palauta kirjallinen hakemus allekirjoitettuna kunnanhallitukselle os. Pihtiputaan kunta/kunnanhallitus, PL 36, 44801 Pihtipudas tai sähköpostitse os. pihtiputaan.kunta@pihtipudas.fi

Kärkitapahtumien yhteismarkkinoinnin hakuaika päättyy 28.2.2023

Kunnantalolle haetaan uutta yrittäjää tuottamaan kahvi- ja ruokapalveluita – Hakemukset 28.2.2023 mennessä

Pihtiputaan kunta hakee

Yrittäjää tuottamaan kahvi- ja ruokapalveluita kunnantalon tiloihin 1.8.2023 alkaen.

Pihtiputaan kunnantalon tiloihin haetaan kumppania tarjoamaan kunnan henkilöstöruokailua ja kokoustarjoiluita. Kunnan omien ruokailujen ja kokoustarjoilujen lisäksi tiloissa on mahdollista järjestää erilaisia tilaisuuksia ja juhlia. Ruokalassa asiakaspaikkoja on noin 25 henkilölle. Ruokailutilan lisäksi yrittäjä voi hyödyntää kokoussiiven tiloja niiden ollessa vapaana. Yrittäjältä peritään kuukausivuokraa tilojen käytöstä.

Toivomme uudelta yrittäjältä sitoutumista, joustavuutta ja yhteistyökykyisyyttä.

Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa tiistaina 28.2.2023 mennessä sähköpostilla pihtiputaan.kunta@pihtipudas.fi. Tiedustelut kunnanjohtaja Ari Kinnunen 044 459 6806 tai kunnansihteeri Perttu Sonninen 044 459 6805.

Kysely Leppämäen tuulivoimapuiston sosiaalisista vaikutuksista – Vastaa 12.2.2023 mennessä

Megatuuli Oy/Leppämäki Wind Farm Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Pohjois-Pohjanmaalle Pyhäjärven Leppämäen alueelle, Pyhäjärven kaupungin eteläosaan. Hankealue rajautuu lounaassa Pihtiputaan kuntarajaan. Hankealueelta on etäisyyttä Pyhäjärven keskustaan noin 20 km ja Pihtiputaan keskustaan noin 16 km.

Hankealueelle suunnitellaan enintään 6 voimalan tuulivoimapuistoa, jossa voimaloiden yksikköteho tulisi olemaan enintään 10 MW. Suunniteltujen voimaloiden napakorkeus on noin 200 metriä, roottorin halkaisija noin 200 metriä ja voimaloiden pyyhkäisykorkeus enintään 300 metriä.

Hankkeessa on meneillään ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely), johon liittyy kysely. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi. YVA-menettelyyn saavat osallistua kaikki ne, joita hanke kiinnostaa.

Vastaa kyselyyn sunnuntaihin 12.2.2023 mennessä.

Mikäli et pysty vastaamaan netissä, paperilomakkeen valmiiksi maksettuine vastauskuorineen voi pyytää YVA-konsultilta, suunnitteluavustaja Tuija Junttila, tuija.junttila@sweco.fi, puh. 050 3160 090.

Kyselyn vastaukset käsitellään luottamuksellisesti (YVA-konsultti ja hankevastaava). Vastauksista kootaan yhteenveto, ja tuloksia hyödynnetään YVA-menettelyssä. Raportti ja tulosten muu tiedotus tehdään niin, että yksittäisiä vastaajia ei pysty tunnistamaan.

Tutustu tarkemmin hankealueen karttaan.

Lisätietoja hankkeesta ja kyselystä

YVA-konsultti Sweco
projektipäällikkö Jatta Salmi
jatta.salmi@sweco.fi
puh. 050 919 5465

Hankevastaava Megatuuli Oy/Leppämäki Wind Farm Oy
projektipäällikkö Henna Hyttinen
henna.hyttinen@megatuuli.fi
puh. 040 533 0491

Lue lisää Leppämäen tuulivoima -hankkeesta Ympäristöhallinnon verkkosivuilta.

Omaishoidon tuen ensimmäiset maksut 31.1. – ennakonpidätystä varten tarvitaan omaishoidon tukea varten tilattu verokortti

Keski-Suomen hyvinvointialue maksaa ensimmäiset omaishoidon tuen palkkiot 31. tammikuuta. Omaishoitajan ei tarvitse lähettää verokorttia hyvinvointialueelle, mutta hänen kannattaa tilata verottajalta itselleen verokortti omaishoidon tukea varten.   

Keski-Suomen hyvinvointialue on saanut tiedot siirtyvistä omaishoidon toimeksiantosuhteista kunnista ja Saarikan kuntayhtymästä. Tietoja on toimittanut 17 eri organisaatiota, jotka aikaisemmin ovat vastanneet omaishoidon tuen järjestämisestä.  

Siirtyneille noin 2300 omaishoitajalle palkkiot maksetaan niillä perusteilla kuin aiempi palvelun järjestäjä eli kunta tai kuntayhtymä on määritellyt. Palkkioihin lisätään noin 3,8 prosentin indeksikorotus vuoden 2022 palkkioiden tasoon nähden.  

Omaishoidon tuen palkkiot määritellään Keski-Suomen hyvinvointialueelle vahvistettujen palkkioiden mukaisiksi vuoden 2023 aikana. Ennen kuin muutos tehdään, hyvinvointialueen asiakasohjaaja on omaishoitajaan yhteydessä. 

Verokortti tarvitaan mutta sitä ei lähetetä hyvinvointialueelle

Hyvinvointialueen maksajapalvelu hakee verokorttitiedot jokaiseen palkkion maksukertaan erikseen suoraan verottajalta. Ennakonpidätys tehdään verottajalta saatavan ja verottajan järjestelmässä päivittyvän tiedon mukaan. Verokorttia ei siis pidä toimittaa hyvinvointialueelle.  

– Maksatusta valmistellessamme havaitsimme, että verottajalta saamassamme tiedossa aika monelta vielä puuttui verokortti omaishoidon tuen maksamista varten. Asia kannattaa viipymättä hoitaa kuntoon, jotta emme joudu tekemään 60 prosentin ennakonpidätystä. Paperista verokorttia ei kuitenkaan meille pidä lähettää, koska tieto siirtyy meille suoraan verottajan järjestelmästä, kunhan se sinne on päivitetty, neuvoo vastuualuejohtaja Tuija Koivisto Keski-Suomen hyvinvointialueelta. 

Tieto verokortista ehtii hyvinvointialueelle, jos omaishoidon tukea varten tilattu verokortti löytyy verottajan tietojärjestelmästä viimeistään 25.1..  

Nopeimmin omaishoidon tuen verokortin saa voimaan asioimalla sähköisesti OmaVerossa. Ohje verokortin tilaamiseen löytyy sivulta Näin tilaat verokortin OmaVerosta – eläke, omaishoidon tuki, työkorvaus, optio, palkka omasta yrityksestä – vero.fi eli nettisivulta https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/verokortti/nain-tilaat-verokortin-omaverossa/nain-tilaat-verokortin-omaverosta–elake-omaishoidon-tuki-tyokorvaus-palkka-omasta-yrityksesta/ 

Verokortin omaishoidon tukea varten saa myös käymällä verotoimistossa tai soittamalla sinne. 

Ansiotuloverokorttia ei palkkioiden maksussa valitettavasti voi käyttää. 

Wiitaunionissa kehitetään työhyvinvointia

Pihtiputaalla ja Viitasaarella on tehty konkreettisia toimenpiteitä ja luotu ennakoivaa kulttuuria työkyvyn johtamiseen.

Pihtiputaalla ja Viitasaarella on kehitetty kuntien työntekijöiden työhyvinvointiin liittyviä asioita hankerahoituksen avulla. Wiitaunionin yhteinen hanke käynnistyi marraskuussa 2021 ja se päättyy vuoden lopussa. Koska kahden kunnan yhteisessä organisaatiossa on runsaasti erilaista toimintaa, työhyvinvointiin liittyviä asioita on huomioitu työyksiköittäin.

Tänä vuonna Pihtiputaan terveysasemalla on vaivannut henkilöstöpula ja se on näkynyt työntekijöiden jaksamisessa. Vuodeosaston vastaava sairaanhoitaja Johanna Tiainen on saanut hankkeesta apua siihen, miten työn johtamisella voi vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin.

– Erityisesti hyötyä on ollut hankkeessa tuotetuista materiaaleista, joista on saanut vinkkejä mitä asioita voi työstää ja käydä henkilökunnan kanssa läpi, Johanna Tiainen kertoo.

Wiitaunionin Tietoa, taitoa ja tahtoa mielen tukemiseen -työhyvinvointihankkeeseen Wiitaunioni sai rahoitusta Kevalta työelämän kehittämisrahasta. Hankkeen osa-aikaisena työntekijänä on ollut työhyvinvointivalmentaja Katri Aalto. Taustalla ja tarpeena on mielen syistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu viime vuosina Wiitaunionissa.

– Hankkeen toimenpiteiden tarkoituksena on ollut vaikuttaa henkilöstön työssä jaksamiseen ja vahvistaa hyvinvointia erityisesti työn psykososiaalisten tekijöiden näkökulmasta yhdessä kehittäen, Katri Aalto sanoo.

Työhyvinvointihankkeen kautta vuodeosastolla syntyi idea kehittämissuunnitelmasta ja sitä lähdettiin työstämään yhdessä työhyvinvointivalmentajan ja työntekijöiden kanssa. Suunnitelman myötä hoitotyötä on kehitetty ja toimintatapoja uudistettu.

– Yksi konkreettinen kehittämiskohde on ollut yksilövastuisen hoitotyön kehittäminen, joka on lisännyt potilasturvallisuuden lisäksi henkilöstön työhyvinvointia vähentyneen työkuorman myötä, Johanna Tiainen sanoo.

Yksilövastuisessa hoitotyössä sama hoitaja koordinoi potilaan hoitoa koko hoitojakson ajan, aiemmin vuodeosaston työntekijät ovat olleet vastuussa kaikista potilaista. Toive toimintatapojen uudistamiseen oli tullut työntekijöiltä. Kehittämistä on tapahtunut myös henkilöstön yhteisöllisyydessä. Asiaa on viety eteenpäin esimerkiksi järjestämällä säännöllisesti yhteisiä hetkiä ja virkistymistapahtumia. Lisäksi on luotu työyhteisön pelisäännöt.

– Henkilöstöltä on tullut palautetta, että olemme menneet mukavasti eteenpäin työilmapiirissä. Meillä on kehitysmyönteinen työyhteisö ja se on meidän vahvuus, Johanna Tiainen toteaa.

Johanna Tiainen, Teemu Pappinen, Leena Niemelä, Marja Mattila, Juulia Tahvanainen, Tarja Kumpulainen, Marketta Paananen, Aliisa Turunen ja Elina Liimatainen Pihtiputaan vuodeosastolla.

 

Erilaisten työyksiköiden kehittämiseen ei ole yhtä yhteistä tapaa, mutta hankkeessa on tuotettu muun muassa palautumiseen liittyviä harjoitteita, järjestettiin työpajoja, koulutuksia ja pilottivalmennuksia.

– Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisemisen ja työn voimavarojen vahvistamisen tehtiin opas, mikä toimi jatkossa osana esihenkilöiden ja henkilöstön perehdyttämistä sekä työkaluna niin yksilöille kuin työyhteisöille yhteiskehittämisen tueksi, Katri Aalto toteaa.

Viitasaarella Kymönkosken koulun työyhteisössä nousi esiin muutamia kehityskohteita.

– Meillä oli konkreettisia toiveita työyhteisön kehittämiseen. Halusimme parantaa tiedonkulkua, että kaikki ovat asioista perillä. Yhteisestä huonetilasta haluttiin koko työyhteisölle aiempaa kutsuvampi. Lisäksi yhteistä tilasta haluttiin aiempaa toimivampi ja rauhallisempi, koulunjohtaja Jaana Kaskilahti kertoo.

Kymönkosken koululla on kaikkiaan kahdeksan työntekijää. Ennen on puhuttu opettajienhuoneesta, mutta nyt rooleja ja ammattinimikkeitä on useita, joten tilalle on mietitty uutta nimeä. Huonetila on nyt isompi ja rauhallisempi, sillä muun muassa vaatekaapit siirrettiin luontevampaan paikkaan käytävälle. Hyvä yhteishenki saa nyt entistä enemmän tukea puitteista.

– Tänne on helppo tulla omana itsenään ja työkavereilta saa tukea tilanteessa kuin tilanteessa. Täällä saa näyttää tunteita, asioista keskustellaan ja hurtti huumori kukkii, työyhteisön jäsenet kertovat.

Hankkeen keskiössä olleet psykososiaaliset tekijät ovat organisaation, työn johtamisen ja suunnittelun, työjärjestelyjen ja työympäristön, työn sisällön, työyhteisön ja vuorovaikutuksen ominaisuuksia tai piirteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen. Kymönkoskella näitä asioita lähestyttiin muun muassa sisäisen tiedonkulun kehittämisellä.

– Koska osa henkilökunnasta on oppilaiden valvontavastuussa, kaikki eivät ehdi arjessa yhtä aikaa saman pöydän ääreen. Nyt kokouksista tehdään muistio, ovessa on viikon tärkeimmistä asioista muistilista ja huoltajille lähtevät Wilma-viestit lähtevät myös henkilökunnalle.

Työhyvinvoinnin, työn sujuvuuden ja työyhteisön toimivuuden parantaminen perustuu yhdessä tekemiseen ja kehittämiseen.

– Me ollaan yhdessä mietitty, mitä pitäisi kehittää, ja ollaan etsitty ja löydetty ratkaisuja. Koululla tehdyn kehityksen rinnalla on kulkenut Wiitaunionin esihenkilöiden kokoontumiset sekä mikrokirjasto, jonka asioista on keskusteltu yhteisesti tässä pöydässä, Jaana Kaskilahti pohtii.

Työhyvinvointiin panostaminen saa kiitosta myös Kymönkoskella.
– Pidän tärkeänä, että Wiitaunionissa on ruvettu panostamaan työhyvinvointiin aiempaa enemmän ja työtiloihin kiinnitetään huomiota. Täällä ollaan suuri osa päivästä, kaikki satsaukset maksavat varmasti itsensä takaisin eri tavoin, Jaana Kaskilahti muistuttaa.

Jaana Kaskilahti, Johanna Kuusikko, Tuija Malinen, Maija Liimatainen ja Sakari Nikkinen iloitsivat syyslukukauden päättäjäispäivänä henkilökunnan uudistetussa tilassa.