Herkkuvakka on muotoutunut vähitellen. Aluksi se palveli erityisesti kunnantalon työntekijöitä työpaikkaruokalana, mutta ajan myötä ovet ovat auenneet kaikille. Ulkopuoliset poikkeavat lounaalle, kahville tai juttelemaan. Toiminta on kasvanut rauhallisesti, askel kerrallaan, ilman kiirettä. 

Paikallisuus näkyy Herkkuvakassa monella tavalla. Täällä käy syömässä kunnan työntekijöitä, urheilijoita, ohikulkijoita ja vakioasiakkaita, jotka tunnetaan nimeltä. Myös nuoret ovat löytäneet tiensä Herkkuvakkaan – kesätöihin, harjoitteluun tai ihan vain lounaalle. Jaana kokee tärkeäksi sen, että nuorille tarjoutuu mahdollisuuksia oppia työntekoa ja olla osa paikallista arkea. 

– On tärkeää, että nuoret pääsevät mukaan ja näkevät, millaista yrittäjän arki oikeasti on, hän sanoo. 

Yrittäjyys Pihtiputaalla on Jaanan kokemuksen mukaan ollut pääosin myönteistä. Asiakkaat ja kunta ovat ottaneet hänet hyvin vastaan, ja yhteistyö näkyy arjessa esimerkiksi kokouskahvituksissa ja tapahtumissa. Samalla yrittäjyys vaatii sitkeyttä. Päivät venyvät, lomat jäävät usein lyhyiksi ja moni asia tehdään itse. 

– Mitään et saa ilman edestä. Kaikki on kovan työn takana, Jaana toteaa rauhallisesti. 

Tulevaisuudessa Jaana toivoo Pihtiputaalle ennen kaikkea elävää keskustaa, toimivia peruspalveluja ja lisää yhteistyötä yrittäjien kesken. Hänen mielessään elää kuva kaupungista, jossa liiketilojen valot palavat, parkkipaikat täyttyvät ja ihmiset poikkeavat liikkeestä toiseen. 

Herkkuvakka on osa tätä kokonaisuutta – pieni mutta merkityksellinen pala Pihtiputaan arkea. Paikka, jossa ruoka tehdään käsin, nuoret saavat mahdollisuuksia ja ihmiset kohtaavat toisensa keskellä tavallista päivää.