Pihtiputaan kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan 3.11.2025 § 245 kunnan lausunnon, koskien 8.10.2025 Keski-Suomen hyvinvointialueen julkaisemaa virkamiesesitystä tulevaan palveluverkkoon.
Palveluverkkoesityksen mukaan Pihtiputaalla ei olisi jatkossa alueellista vuodeosastotoimintaa, terveysasemaa eikä hammashoidon toimipistettä. Terveysasema korvattaisiin esityksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelu pisteellä, jonka toiminnat ja aukioloajat olisivat nykyistä terveysasemaa selvästi suppeammat. Lisäksi kotihoito muutettaisiin monipalvelutuottajamalliksi.
Hyvinvointialueen palvelustrategiaan ja palveluverkkoon sai ottaa kantaa 8.10. – 5.11.2025 välisenä aikana.
Pihtiputaan kunnan lausunto Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategia ja -verkkoesityksestä
Yleistä
Pihtiputaan kunta on hyvinvointialueen reuna-alueen maantieteellisesti laaja kunta, jossa sairastavuus Keski-Suomen korkein, ikäihmisten määrä suuri, julkinen liikenne on vähäistä ja alueella on kartta-aineiston perusteella suurimmat verkkoyhteyksien katvealueet.
Palveluverkkosuunnitelman mukaiset toimenpiteet johtavat toteutuessaan koko hyvinvointialueiden perustamisen ydinajatuksen vastaisiin lopputulemiin Pihtiputaan kunnan osalta sekä laajemmin koko hyvinvointialueella.
Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmalla on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia kaikkiin hyvinvointialuelain mukaisiin hyvinvointialueen jäseniin; 1) hyvinvointialueella asuvien henkilöiden hyvinvointiin ja terveyteen, 2) hyvinvointialueella sijaitsevien kuntien elinolosuhteisiin ja elinvoimaan, 3) hyvinvointialueella sijaitsevien yhteisöjen toimintaedellytyksiin sekä 4) hyvinvointialueen alueelta kiinteää omaisuutta omistavien tai hallitsevien toimintaan. Kaikista haitallisimmat vaikutukset Pihtiputaan kuntaa on seuraavilla lausuntomateriaalissa esitetyillä toimenpiteillä:
- Pihtiputaan sote-aseman lopettaminen ja muuttuminen palvelupisteeksi
- Näytteenotto ja röntgenpalveluiden väheneminen
- Alueellisen osastotoiminnan lakkaaminen Pihtiputaalla
- Hammashoidon palvelujen lakkaaminen Pihtiputaalla
- Kotihoidon muuttaminen monituottajamalliksi
Pihtiputaan kunta katsoo, että Pihtiputaalla tarvitaan terveysasema ja siihen liittyvä vuodeosasto, sekä suun terveydenhuollon palvelut. Avosairaanhoidon käyntimäärä Pihtiputaan terveyskeskuksessa on 13 506, lääkärikäyntejä 4000 ja hoitajakäyntejä 7000 vuodessa. Asiakasmäärää on vaikea kuvitella siirrettäväksi toisille paikkakunnille, etävastaanotoiksi tai liikkuviin palveluihin, ottaen huomioon käyntimäärät ja asukkaiden ikääntymisen ja sairastavuuden.
Palveluiden yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta edellä esitetyt toimenpiteet johtavat selkeään heikennykseen Pihtiputaan kunnassa. Asiakkaat ohjattaisiin lähimmällä sote-asemalla, joka sijaitsisi Viitasaarella, jonne matkaa tulee kunnan laskennallisesta väestön keskipisteestä 42,6 kilometriä. Tällä hetkellä matka omaan terveyskeskukseen on 4,8 kilometriä. Palveluverkkosuunnitelmassa on esitetty, että sotepisteiden palveluja korvataan liikkuvilla ja sähköisillä palveluilla. Materiaalissa ei pystytä kertomaan, miten palvelupisteet, digipalvelut tai liikkuvat palvelut toimivat käytännössä. Palvelupisteiden toiminta ja resurssit tulisi selkeästi määritellä kuntakohtaisesti. Pihtiputaan kunta vaatii, että hyvinvointialue järjestää paikkakunnalla vähintään terveysasematasoiset palvelut kuten esimerkiksi Pihtipudasta pienemmälle paikkakunnalle Karstulaan on esitetty järjestettäväksi.
Perustuslaki turvaa oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, huolenpitoon ja turvaan. Tällä palveluverkkoesityksellä ollaan tuhoamassa kansanterveystyön peruspilari: hyvä ja tasa-arvoinen perusterveydenhuolto. On todettava, että Keski-Suomen hyvinvointialue aikoo palveluverkkoesityksellään tuhota keskisuomalaisten perusterveydenhuollon historiallisen nopeasti.
Lausuntomateriaalin puutteet
Lausuntomateriaali on laadittu siten, että sen perusteella ei voida lausua palveluketjujen toteuttamisesta tai kustannuksista, vaan huomio voidaan kiinnittää vain yhteen palvelualueeseen kerrallaan. Kokonaiskuvaa palveluverkosta ja palveluiden yhteyksistä toisiinsa on vaikea muodostaa. Joka tapauksessa voidaan olettaa, että palveluiden heikennys yhdellä osa-alueella johtaa heikennyksiin myös muissa paikkakunnalla toteutettavissa julkisissa tai yksityisissä palveluissa, joko nyt tai tulevaisuudessa.
Lausuntomateriaali sisältää myös lukuisia asiavirheitä, joita avataan alla.
Henkilöstön saatavuus on ollut hyvä
Terveyskeskuksen henkilöstön, varsinkin hoitajien osalta tilanne on ollut hyvä ja vakaa. Pihtiputaan terveyskeskus ja vuodeosasto eivät toimi ostolääkärien tai ostohoitajien varassa. Lääkäriresurssia on virassa tällä hetkellä 3,2 henkilötyövuotta, joka on riittävä palvelun tarpeeseen nähden. Pihtiputaan kiirevastaanotto lakkautettiin perustuen vuokralääkäreiden käyttökieltoon. Viitasaarelle kuitenkin parhaillaan haetaan vuokralääkäreitä kahden eri toimijan toimesta. Palvelujen keskittäminen ei ratkaise saatavuusongelmaa lääkärien osalta, eikä ole myöskään varmuutta siitä, siirtyykö henkilöstö toiselle paikkakunnalle työmatkojen pidentyessä. Osaaminen ja etenkin henkilökunnan lojaalisuus paikkakuntaa kohtaan ovat Pihtiputaalla hyvällä tasolla, joten toimintavarmuus on hyvä.
Vuodeosastotoiminta on kustannustehokasta
Pihtiputaan terveyskeskuksen osaston käyttöaste on korkea, lähes 100 %. Pihtiputaan osastolla on käytetty vuokratyövoimaa hyvin vähän, eli osastoa on voitu tähän saakka pyörittää omalla henkilökunnalla. Henkilöstön saatavuusongelmat eivät siis ole olleet haaste, kuten ne ovat olleet kunnissa, joissa resurssia nyt ollaan lisäämässä, eivätkä toiminnan kustannukset ole tämän takia nousseet. Pihtiputaan sote-aseman ja vuodeosaston vahvuuksia ovat päinvastoin olleet hoidon jatkuvuus ja potilaiden tunteminen. Pihtiputaan kunnan vuodeostolla on toimintavarmuutta myös poikkeavien tilanteiden varalta, varahenkilöstöä on ollut hyvin saatavilla.
Osastotoiminnan nykytilanteen osalta Pihtiputaan kunta pyytää kiinnittämään huomiota sairaansijojen todelliseen määrään: suunnitelmassa oleva sairaansijojen määrä on 20, todellisuudessa sairaansijojen määrä on tällä hetkellä 22 ja tilojen puitteissa määrä voisi olla myös suurempi. Teknisesti tilat ja nykyinen henkilöresurssi mahdollistaisivat 30 vuodepaikkaa. Lausuntomateriaalin arvio perustuu näin ollen puutteellisiin tietoihin, eikä se voi toimia palveluverkkopäätöksen pohjana. Palvelun järjestämispaikkakuntia vertailtaessa Pihtiputaan vuodeosaston eduksi voidaan katsoa, että nykyiset tilat mahdollistavat paikkojen lisäämisen, sisältäen esteettömät wc tilat. Suunnitelmassa on esitetty, että sairaansijoja lisätään Viitasaaren terveyskeskukseen, jossa ei ole lisähuoneissa huonekohtaisia esteettömiä wc tiloja lisäasiakkaille. Tilat eivät muutoinkaan tällä hetkellä Viitasaarella mahdollista paikkojen lisäystä, ilman mittavia investointeja.
Materiaalissa esitellään alueellisen osastotoiminnan ja sote-asemien kustannusvaikutuksia. Materiaalissa Pihtiputaan alueellisen vuodeosaston tilakustannukset ovat lakkautettavien vuodeosastojen joukossa isot, mutta Pihtiputaalla on vuokraamissaan sote-kiinteistöissä hyvinvointialueella keskimääräistä alhaisempi vuokrataso. Miten ristiriita on selittävissä? On erikoista, että halvimmista vuodeosastopaikoista luovutaan ja kalliimmat saavat jatkaa.
Vuodeosastotoimintaa keskitettäessä vuodeosastopaikkojen määrät vähenevät, mikä tarkoittaa käytännöstä potilaiden edestakaista kuljettamista ympäri hyvinvointialuetta. On myös aiheellista pohtia, mihin erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon tulevat tai vain terveyskeskustasoista osastohoitoa tarvitsevat mahtuvat, jos terveysaseman vuodeosasto suljetaan. Onko laskettu, että paikat oikeasti riittävät?
Kustannussäästöjen näkökulmasta osastotoiminnan lakkauttamiselle ei löydy perusteita. Perusterveydenhuollon päivähinta on joka tapauksessa halvempi kuin erikoissairaanhoidossa, kun painopiste on varhaisen vaiheen hoidossa. Pihtiputaan kunnanjohtaja on pyytänyt 14.10. tietopyynnöllä hyvinvointialueelta hintatietoja eri vuodeosastojen vuorokausihinnoista ja hammashoitokäyntien hinnoista, hyvinvointialue on kieltäytynyt luovuttamasta tietoja. Pihtiputaan kunnan käsityksen mukaan Pihtiputaan alueellisen osaston hoitopäivähinnat ovat huomattavasti edullisempia kuin hoitopaikoissa, joissa paikkoja on esitetty lisättäväksi. Pihtiputaan kunta pyytää hyvinvointialueen luottamushenkilöjohtoa tarkastamaan vuodeosastojen ja hammashoidon hoitopäivähinnat palveluverkkopäätöstä tehdessään. Kustannuksia ei tule kasvattaa tehtävällä palveluverkkopäätöksellä.
Suun terveydenhoito
Hammashoidon käytössä olevat tilat on tutkittu ja todettu terveiksi, näin ollen toimintojen siirto ei tältä osin perustu oikeaan tietoon. Hammashoidossa työskentelee tällä hetkellä 7 henkilöä ja yksikkö on niin iso, että sen olemassaolo Pohjoisessa Keski-Suomessa on potilaiden hoidon kannalta välttämätön.
Tällä hetkellä Pihtiputaan hammashoitolassa on asiakaskäyntejä 4400, joka on huomattavasti enemmän kuin muissa suljettaviksi esitetyissä toimipisteissä, kuinka nämä käynnit hoidetaan Viitasaaren toimipisteen kautta, kun jo nyt palvelu Viitasaarella on jonoutunut ja resurssi ovat täydessä käytössä. Tilat Viitasaarella eivät mahdollista resurssin lisäystä uusien asiakkaiden osalta. Kysyä myös sopii, millä resurssilla hoidetaan jatkossa Pihtiputaan koulujen hammastarkastukset ja jatkokäynnit hammashoidossa. Pihtiputaan kunnassa on 538 alle 15 vuotiasta henkilöä ja lukiolaisia noin 100 henkilöä. Palveluverkkosuunnitelmassa esitettyjen tietojen perusteella Pihtiputaan kunnan hammashoitolan vuokrakustannus 25.000 € per vuosi on käyntimääriin nähden edullinen.
Digipalveluiden käyttö haasteellista
Pihtiputaan kunta erottuu muista Keski-Suomen hyvinvointialueen kunnista sijaintinsa, maantieteellisen kokonsa sekä tietoverkkoyhteyksien saavutettavuuden osalta. Asutus kunnassa on keskittynyt keskustaajamaan ja sen pohjoispuolelle. Tietoverkkoyhteyksien laajimmat katvealueet osuvat juuri näille alueille.
Lausuntomateriaalissa todetaan (s.87), että kasvokkainen kohtaaminen ja digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut kulkevat rinnakkain: digipalvelut eivät korvaa kasvokkaisia kohtaamisia, vaan täydentävät niitä sopivissa kohdin. Hyvinvointialueen tavoite lisätä digitaalisten palvelujen käyttäjämääriä kertovat kuitenkin siitä, että digitaalisilla palveluilla yritetään korvata kasvokkain saatavia palveluita. On oikea havainto, etteivät digitaaliset palvelut korvaa kasvokkaisia kohtaamisia.
Kun mahdollisuus kasvokkaiseen kohtaamiseen omalla paikkakunnalla häviää, on vaaran, että hoitoon ei hakeuduta ajoissa tai ollenkaan.
Kivijalkapalvelujen korvaaminen digitaalisilla palveluilla on paikkakunnalla haasteellista ikääntyvän väestörakenteen sekä tietoliikenneyhteyksien heikon kattavuuden vuoksi. Kunnassa asuu paljon ikääntyneitä, joille digitaalisten palvelujen käyttöönotto on haastavaa. Digipalvelut eivät ole riittävän kattavia tai toimivia kaikille asukkaille iän, toimintakyvyn, ymmärtämisen tai kommunikoimisen osalta. Jos sähköisiä palveluita ei osata käyttää, johtaa se siihen, ettei palveluiden piiriin hakeuduta. Lisäksi verkon kattavuus on huono, varsinkin tietoliikenneyhteyksissä on Pihtiputaan kunnan alueella laajoja katvealueita, joilla yhteydet ovat huonot. Mahdollisuus digitaalisiin palveluihin näillä alueilla on kyseenalaista.
Muiden yksikköjen kuormittuminen
Pihtiputaan terveysaseman lakatessa, potilaat siirtyisivät asioimaan päivisin Viitasaarella ja iltaisin ja viikonloppuisin Äänekoskella. Viitasaaren terveysasema on jo nykyisellään kuormittunut ja palveluverkkoesityksen toteutuessa Viitasaaren terveysasema kuormitus kasvaisi entisestään. On selvää, että myös Äänekosken terveysasema ja sairaala Novan päivystys ruuhkautuvat ja potilasturvallisuus vaarantuu.
Terveyskeskuskiinteistön kunto on hyvä
Valmistelumateriaalissa lakkauttamisen perusteena on pieni toimipiste ja siten heikompi toimintavarmuus, tekniseltä kunnoltaan elinkaaren lopussa oleva rakennus. Vuokrasopimusneuvotteluissa 27.10. hyvinvointialueen tilapalvelu totesi, että tilojen kuntoarvio ei perustu heiltä saatuun tietoon ja ei vastaa tilapalvelun omaa arviota kiinteistön kunnosta. Terveyskeskuksen tilojen todellinen käyttöaste ja kunto eivät vastaa näiltä osin lausuntomateriaalissa esitettyä. Oikean kuntoluokituksen ollessa kohtuullinen ei lakkauttamispäätöksen tulisi perustua tilojen elinkaaren tässä vaiheessa vielä rakennusten kuntoon. Sote-aseman tiloihin on tehty mittavat n. 2.800.000 euron peruskorjaukset sekä investoinnit vuosien 2008–2020 aikana, sisältäen peruskorjauksen noin 10 vuotta sitten sekä kattoremontin 2016–2017. Tilat ovat myös turvallisuusnäkökulmasta toimivat, kun toiminta tapahtuu yhdessä kerroksessa.
Kela-kyytien kustannukset kasvavat
Etäisyydet suunnitelman mukaisiin lähimpiin lähipalveluihin (Viitasaari) ovat pitkiä. Julkisen liikenteen kulkuyhteydet ovat myös järjestetty huonosti erityisesti kunnan niillä alueilla, jotka eivät sijaitse välittömästi nelostien yhteydessä. Jos Kelakyytien kustannukset siirtyvät tulevaisuudessa hyvinvointialueiden kustannuksiksi, on hyvinvointialueen taloudenpidon kannalta järkevää säilyttää pitkien välimatkojen alueella palvelupisteet lähellä ihmisiä.
Lausuntomateriaalissa on esitetty Kela-taksien käytön ja Kela-korvattavien matkojen kuntakohtaisia eroavaisuuksia. On oletettavaa, että Kela korvattavien matkojen määrä edelleen kasvaa syksyn 2025 aikana, kun Pihtiputaan päivystys on ollut suljettuna. Mikäli palveluverkkoesitys hyväksytään esitetyssä muodossa, tulevat Kelan korvaamat matkat kasvamaan edelleen.
Nämä kustannukset eivät näy suoraan hyvinvointialueen taloudessa, vaan kustannukset siirtyvät asiakkaille sekä Kelalle. Lausuntomateriaalia voi pitää puutteellisena kokonaiskustannusvaikutuksen näkökulmasta. Kela-kyyditysten saatavuus on myös heikkoa erityisesti syrjäalueilla, eivätkä ne kohtele tasapuolisesti eri tulotasoissa olevia asiakkaita. Sarjahoitojen osalta kustannukset voivat nousta yksittäisen asiakkaan kohdalla sietämättömiksi. Kustannusten ja tasa-arvoisesti tuotettujen palvelujen näkökulma huomioiden voidaan perustellusti kysyä, tuleeko halvemmaksi kuljettaa kymmenen asiakasta yhden lääkärin luo vai yksi lääkäri kymmenen potilaan luo.
Vuoden 2025 tammi-elokuussa
- Yhdensuuntaisten kelataksimatkojen lukumäärä Pihtiputaalta on kasvut 1003 matkalla (+18,1 %).
- Maksettuja korvauksia on kertynyt 994 451 euroa, eli kasvua on tullut 151 242 euroa (+17,9 %).
- Kustannuksia on kertynyt 1 110 880 euroa, kasvua 157 655 euroa (+16,5 %).
Mikäli sama kehitys jatkuu loppu vuoden osalta,
- maksettuja korvauksia on 1 555 547 euroa, kasvua 236 577 euroa
- kustannuksia 1 725 503 euroa, kasvua 244 881 euroa.
Pihtiputaan kunta katsoo, että kustannusten nousu johtuu palvelupisteen sulkupäätöksistä kesällä 2025.
Laskelmassa ei ole otettu huomioon Pihtiputaan päivystyksen lakkauttamista loppuvuodeksi 2025, eikä matkoja, joihin ihmiset eivät ole hakeneet matkakorvauksia, koska ne jäävät alle omavastuun. Tällaisia matkoja ovat esimerkiksi satunnaiset käynnit Viitasaarella päivystyksessä tai hammaslääkärissä. Lääkäripalvelujen kokonaan loppuminen kasvattaisi matkoja entisestään.
Pihtiputaan terveysaseman lakkauttaminen ja palveluiden sijoittaminen kauas asukkaista rikkoo räikeästi asukkaiden yhdenvertaista oikeutta palveluihin. Esimerkiksi Pihtiputaan Muurasjärveltä on Viitasaaren terveysasemalle noin 70 kilometriä. Kaikilla asukkailla ei ole omaa autoa ja julkista liikennettä ei ole.
Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat
Keskisuomalaisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumisen näkökulmasta nyt esitetty palveluverkkosuunnitelma ei Pihtiputaan kunnan osalta vastaa hyvinvointialueen strategiaa. Sote-aseman lakkauttaminen paikkakunnalla johtaa väistämättä siihen, että asukkaiden kynnys hakeutua palveluihin varhaisessa vaiheessa kasvaa. Tämä puolestaan johtaa sairastavuuden määrän kasvuun, oireiden pitkittymiseen ja sairauksien kehittymiseen huonommaksi ja myös viimekädessä erikoissairaanhoidon kuormituksen ja kustannusten kasvuun. Hyvinvointialueen toiminnan tarkoituksena on, että perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat noin 50 % ja 50 %. Karsimalla perusterveydenhoidon palveluita johtaa tilanne väistämättä siihen, että kulut erikoissairaanhoidossa kasvavat. Tähän asti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako on ollut kustannustehokasta, mutta palveluverkkoesityksen mukaisilla toimenpiteillä kustannukset tulevat varmasti kasvamaan. Perusterveydenhuollon rahoitus ja kehittäminen onkin jäänyt erikoissairaanhoidon jalkoihin. Erikoissairaanhoito on pohjaton kaivo ja vie rahaa yhä enemmän. Lausuntomateriaalista puuttuu kokonaan asukaskohtaisten sairauskulujen erittely erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa kunnittain. Mikäli hyvinvointialue haluaa tehostaa toimintaansa, tulisi osastopalvelujen päiväkohtaista hintaa pystyä vertailemaan.
Lopuksi
Pihtiputaan kunta toteaa, että palveluverkkosuunnitelmassa painopiste on vain kustannusten kasvun hillitsemisen tavoitteissa, sivuuttaen kokonaan hyvinvoinnin ja terveyserojen kaventamisen tai edes ylläpidon tavoitteen. Palveluiden yhdenvertaisuus, saatavuus ja saavutettavuus heikentyy erityisesti reuna-alueiden kunnissa lähipalveluiden loppuessa ja välimatkojen sekä matka-aikojen pidentyessä. Valitettavasti on havaittavissa, että ajattelu reuna-alueen asukkaiden ja lähipalvelujen tarpeen vähempiarvoisuudesta korostuu.
On perusteltua pohtia, mitä hyötyä on sellaisesta hyvinvointialueesta, joka ei pysty turvaamaan alueen ihmisten peruspalvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Ajatukset hyvinvointialueen pilkkomisesta tai jopa liittämisestä toiseen hyvinvointialueeseen eivät ole kaukaa haettuja, vaan ehkä jopa parempia vaihtoehtoja nykyiselle suuntaukselle.
Pihtiputaan kunnan on mahdotonta hyväksyä terveysaseman muuttamista palvelupisteeksi, eteenkin kun missään ei ole avattu, mitä palveluita palvelupisteissä järjestetään ja terveysaseman säilyttävissä paikkakunnissa on mukana Pihtipudasta pienempiä paikkakuntia kuten Karstula. Niin ikään hammashoidon toiminnan jatkuminen ja vuodeosaston säilyminen paikkakunnalla ovat Pihtiputaalle välttämättömiä.
Huoltovarmuuden kannalta olisi tärkeää, että maakunnassa alueellinen osastotoiminta järjestettäisiin hajautetulla mallilla.
Terveysaseman palveluiden lakkauttaminen väistämättä johtaa palveluiden hakemiseen muilta hyvinvointialueilta ja kustannukset tätä myöten nousevat Keski-Suomen hyvinvointialueen osalta.
Jos tarkastellaan Pihtiputaan kunnan alueelle kohdistuvia säästötoimenpiteitä koko hyvinvointialueen kokoon verrattuna, voidaan vaikutuksia yhden kunnan osalta pitää täysin kestämättöminä.
Luvut pohjautuvat Palveluverkkoesityksen sivuilla 79-84 esitettyihin kustannusvaikutuksiin Pihtiputaan osalta
tilat henkilöstö
Sote asemat 161 000 euroa 300 000 euroa
Alueellinen osastotoiminta 279 000 euroa 1 500 000 euroa
Suun terveydenhoito 25 000 euroa 190 000 euroa
Yhteensä 465 000 euroa 1 990 000 euroa
Yhteensä Pihtipudas 2 455 000 euroa, lisäksi erittelemättömät pienemmät säästöt
Palveluverkkoesityksen kokonaissäästösumma on 18 600 000 euroa
Pihtiputaan palveluihin suuntautuva säästöesitys 2 455 000 euroa
Pihtiputaan osuus prosentteina säästöesityksestä 13,20 %
Pihtiputaan asukasluku % hyvinvointialueen väestöstä 1,36 %
Pihtiputaan kunta on valmis alentamaan terveyskeskuksen vuokria 200.000 € vuodessa, kahden vuoden ajan, jotta palvelut säilyisivät Pihtiputaalla ja säästötavoite vuokrien osalta toteutuisi.
