Yrityspalvelut

Kevytyrittäjä on ammatinharjoittaja, jolla ei ole omaa yritystä eli y-tunnusta. Kevytyrittäjä tuottaa palvelunsa itse hankkimilleen asiakkailleen, mutta laskutus toiminnasta toteutetaan jollakin markkinoilla olevalla laskutuspalvelulla.

Lasku tehdään laskutuspalvelun järjestelmässä ja laskutettava asiakas maksaa laskunsa laskutuspalvelua tarjoavan toimijan tilille. Kevytyrittäjänä toimivalle ammatinharjoittajalle tulot tilitetään laskutuspalvelusta palvelumaksun pidättämisen jälkeen palkkana, kun laskutettava asiakas on maksanut laskunsa.

Kevytyrittäjyys sopii vaihtoehdoksi silloin, kun toiminnassa ei ole tarvetta omalle yritykselle tai y-tunnukselle, toiminta on sivutoimista tai keikkaluonteista tai halutaan testata turvallisesti omaa liiketoimintaa.

Laskutuspalvelulla laskutettavat palvelut laskutetaan aina 24 % arvonlisäverolla. Ilman y-tunnusta toimittaessa ei kevytyrittäjänä ole mahdollista harjoittaa luvanvaraista toimintaa, myydä tavaraa tai saada starttirahaa. Myöskään arvonlisäverovähennystä, arvonlisäveron alarajahuojennusta tai yrittäjävähennystä ei ole mahdollista hyödyntää.

Starttiraha on tarkoitettu aloittavalle yrittäjälle, ja se auttaa taloudellisesti yritystoimintaa käynnistettäessä. Starttirahaa voi hakea esimerkiksi työtön, työstä yrittäjäksi ryhtyvä tai opiskelija. Starttiraha edellyttää kuitenkin päätoimista yrittäjyyttä. Kaikki yritysmuodot ja toimialat ovat kelpoisia. Tuki voidaan myöntää myös aiemman sivutoimisen yrittäjyyden laajentamiseen päätoimiseksi.

Starttirahaa on mahdollista saada yritystoiminnan ensimmäisille 6-12 kuukaudelle yhdelle tai kahdelle kuuden kuukauden jaksolle. Starttiraha on peruspäivärahan suuruinen eli noin 700 euroa kuukaudessa, ja sitä maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Starttiraha on yrittäjän henkilökohtaista veronalaista tuloa.

Starttiraha on mainio apu yrittämisen aloittamiseen, mutta sitä on mahdollista saada vain rajallisen ajan. On huomioitava, että starttiraha ei ole yrityksen rahoituslähde, vaan se on tarkoitettu turvaamaan yrittäjän toimeentuloa toiminnan käynnistämisen ajaksi. Starttiraha on aina harkinnanvarainen tuki. Sitä myönnettäessä otetaan huomioon muun muassa alan kilpailutilanne ja uuden yritystoiminnan tarve paikkakunnalla.

Starttirahahakemuksen liitteeksi tarvitset:

• liiketoimintasuunnitelman
• todistuksen verojen maksamisesta
• rahoittajan luottolupauksen, jos aloittaminen vaatii lainaa
• todistuksen yrittäjäkurssin käymisestä tai muun todisteen riittävistä yrittäjävalmiuksistasi
• ansioluettelosi eli CV:n

Starttirahan toista kuuden kuukauden jaksoa ei myönnetä automaattisesti. Starttirahan jatkohakemus tulee toimittaa TE-hallintoon viimeistään kuukausi ennen ensimmäisen starttirahajakson päättymistä. Näin on mahdollista tehdä jatkopäätös siten, ettei tuen maksuun tule katkoa. Liitteeksi jatkohakemukseen tarvitaan tulos- ja taselaskelma ensimmäisellä kaudella jo toteutuneesta toiminnasta.

Jatkohakemusta käsitellessä TE-hallinto huomioi seuraavia seikkoja:

• TE-hallinnon ulkopuolisen asiantuntijapalvelun tarvetta
• onko yritystoiminta käynnistynyt ensimmäisen jakson aikana suunnitellusti
• turvaako yritystoiminnasta saatu tuotto yrittäjän toimeentulon riittävästi

Lisätietoa starttirahasta TE-palveluiden verkkosivuilta. 

Yritystä perustettaessa on tärkeää pohtia tarkkaan, mikä yritysmuoto sopii suunniteltuun toimintaan, mittakaavaan ja yrittäjän tarpeisiin parhaita. On myös joitakin toimialoja, jotka edellyttävät tiettyä yritysmuotoa. Kannattaa ehdottomasti punnita verotuksellisia seikkoja sekä yritystoiminnan riskejä yritysmuotoa valittaessa.

Yrityksen tulos on joko yrityksen (osakeyhtiö) verotettavaa tuloa, yrittäjän (toiminimi) tai yhtiömiehen tai osakkaan (kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, verotusyhtymä) henkilökohtaisesti verotettavaa tuloa.

Yrityksen perustaminen sähköisesti on mahdollista toiminimen (edellyttää rekisteröintiä Kaupparekisteriin) sekä osakeyhtiön osalta. Avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön, verotusyhtymän sekä osuuskunnan perustaminen tulee tehdä paperilomakkeella. Mikäli toiminimeä ei haluta rekisteröidä Kaupparekisteriin, tulee sen perustaminen tehdä myös paperilomakkeella.

Yrityksen perustamisen hinnat löydät täältä: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/hinnasto/kasittelymaksut.html

Toiminimi voidaan perustaa vain yksin. Osakeyhtiön perustaminen yksin on mahdollista, mutta mukaan tarvitaan vähintään yksi hallituksen varajäsen. Muissa yritysmuodoissa tulee olla vähintään kaksi yhtiömiestä tai osakasta.

Osakeyhtiön perustaminen ilman osakepääomaa on ollut mahdollista 1.7.2019 alkaen.

Yritystä perustettaessa tulee olla mietittynä valmiiksi 1-3 nimivaihtoehtoa paremmuusjärjestyksessä. Yritystä ei voida perustaa sellaisella nimellä, joka on jo rekisteröity Kaupparekisteriin ja tämä on hyvä tarkastaa ennen yrityksen perustamista esim. www.ytj.fi -palvelusta. Lisäksi yrityksen toimialakuvaus tulee olla suunniteltuna valmiiksi, jotta perustamisprosessi etenee sujuvasti. Toimialakuvauksessa tulee mainita kaikki yrityksen tarjoamat tai suunnitellut palvelut. Perustamisen yhteydessä yritys yleensä rekisteröidään samalla myös Verohallinnon rekistereihin.

Lähes aina yritys tulee toimialastaan riippuen merkitä ainakin Verohallinnon arvonlisävero- ja ennakkoperintärekisteriin. Lisätietoja löydät täältä https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/yritystoiminta/verohallinnon-rekisterit/. Yrityksen toiminta alkaa useimmiten aina rekisteröimishetkestä Kaupparekisteriin. Perustamisilmoituksen tekemisestä yrityksen rekisteröintiin kestää noin 1-2 viikkoa yritysmuodosta ja ilmoittamistavasta riippuen.

Useilla toimialoilla tarvittavat luvat ovat välttämättömiä ennen varsinaisen toiminnan aloittamista. Voit tarkistaa täällä https://www.suomi.fi/yritykselle/luvat tarvitseeko yritystoimintasi erityisiä lupia. Luettelon luvanvaraisista toimialoista löydät täältä https://uusyrityskeskus.fi/yrityksen-perustaminen/yrityksen-perustamisen-luvat/.

Yritystä perustettaessa tulee huomioida vaikutukset mahdollisiin sosiaaliturvaetuuksiin tai sosiaaliavustuksiin.

Yritysten on mahdollista saada julkisia tukia ja avustuksia toimintansa eri vaiheissa. Yritystuen tavoitteena on vauhdittaa yritysten kasvua ja kehittymistä.

Maaseudulla sijaitsevat yritykset voivat hakea rahoitusta liiketoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Maaseudun yritystukien näkökulmasta 95 % Suomen pinta-alasta on maaseutua.

Myös yritysten väliseen yhteistyöhön on olemassa rahoitustyökaluja.

Yritystukea suunnataan investointeihin, yritystoimintaa suunnittelevalle ja aloittavalle, sekä jo toimivalle yritykselle. Yritystukia myöntävät ELY-keskukset ja Leader-ryhmät.

Lisätietoja investointituista Viisarin verkkosivuilta
Lisätietoja yritystuista aloittavalle yrittäjälle Viisarin verkkosivuilta

Investointitukea on mahdollista saada, jos sillä on olennaista merkitystä yrityksen perustamiselle, kasvulle tai kehittymiselle. Tukitaso on 20 – 35 %, joka vaihtelee toimialan ja tukivyöhykkeen mukaan. Investoinnin minimituki 2 000 €.

Investointitukea on mahdollista saada:

• tuotantotilojen hankkimiseen tai rakentamiseen
• uusien koneiden ja muun käyttöomaisuuden hankintaan
• aineettomiin investointeihin, kuten ohjelmistojen, patenttien ja valmistusoikeuksien hankintaan

Investointitukea ei ole mahdollista saada:

• liikennealan investointeihin
• korvausinvestointeihin
• yrityksen omaan tarpeeseen tarkoitettuihin konehalli- ja korjaamotiloihin
• energiakäyttöön tarkoitetun turpeen tuotantoon liittyviin investointeihin
• omistajanvaihdoksiin (myös yrityskaupat)
• lähipiirihankintoihin
• puunkorjuun monitoimikoneen tai kuormaa kantavan metsätraktorin hankintaan
• traktorin hankintaan