Kuntalaiset huolissaan liikkenneturvallisuudesta Pihtiputaalla – Kameravalvontaa lisätään taajamassa

Kuntalaiset ovat olleet huolissaan liikenneturvallisuudesta Pihtiputaalla. Kovaääniset ajoneuvot ja mopot aiheuttavat häiriötä ja vaarantavat liikenneturvallisuuden taajama-alueella. Poliisin mukaan ongelma on yleinen, eikä se kohdistu vain Pihtiputaalle. Kuntalaiset ovat antaneet palautetta asiasta niin kuntaan kuin poliisillekin.

– Poliisin kannalta ongelmana on se, että näkyvä valvonta ei ratkaise asiaa, sillä poliisin ollessa paikalla, on kylänraitti hiljainen, toteaa rikosylikonstaapeli Reijo Kinnunen.

Kunta on päättänyt lisätä kameravalvontaa taajama-alueella ja on varannut siihen 5000 euron lisämäärärahan vuodelle 2023.

– Toivottavaa on, että ilmoituksia tehdään jos häiriötä ja rikoksia tapahtuu. Ilmoituksessa on hyvä olla tarkasti yksilöity tapahtuma-aika kellonaikoineen. Tallenteiden kerääminen ilman tarkkaa tapahtuma-aikaa on mahdotonta, kertoo rikosylikonstaapeli Reijo Kinnunen.

Ilmoita häiriöt ja rikokset rikosilmoituksena tai valvontapyyntönä poliisin sähköisessä järjestelmässä.

Liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen sekä ilkivalta ovat pohjimmiltaan laajempi kasvatuksellinen asia, jota poliisi ja kunta tai koulu eivät voi yksin ratkaista. Vastuu on laajemmin yhteiskunnalla ja laajasti myös kotona.

– Vanhempien olisi hyvä keskustella nuorten kanssa ja olla tietoisia siitä missä, kenen kanssa ja kuinka nuoret sekä nuoret aikuiset aikaansa viettävät, muistuttaa kunnanjohtaja Ari Kinnunen.

 

Kuva: Liikenneturva / Nina Mönkkönen

Kunnantalolle haetaan uutta yrittäjää tuottamaan kahvi- ja ruokapalveluita – Hakemukset 28.2.2023 mennessä

Pihtiputaan kunta hakee

Yrittäjää tuottamaan kahvi- ja ruokapalveluita kunnantalon tiloihin 1.8.2023 alkaen.

Pihtiputaan kunnantalon tiloihin haetaan kumppania tarjoamaan kunnan henkilöstöruokailua ja kokoustarjoiluita. Kunnan omien ruokailujen ja kokoustarjoilujen lisäksi tiloissa on mahdollista järjestää erilaisia tilaisuuksia ja juhlia. Ruokalassa asiakaspaikkoja on noin 25 henkilölle. Ruokailutilan lisäksi yrittäjä voi hyödyntää kokoussiiven tiloja niiden ollessa vapaana. Yrittäjältä peritään kuukausivuokraa tilojen käytöstä.

Toivomme uudelta yrittäjältä sitoutumista, joustavuutta ja yhteistyökykyisyyttä.

Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa tiistaina 28.2.2023 mennessä sähköpostilla pihtiputaan.kunta@pihtipudas.fi. Tiedustelut kunnanjohtaja Ari Kinnunen 044 459 6806 tai kunnansihteeri Perttu Sonninen 044 459 6805.

Kysely Leppämäen tuulivoimapuiston sosiaalisista vaikutuksista – Vastaa 12.2.2023 mennessä

Megatuuli Oy/Leppämäki Wind Farm Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Pohjois-Pohjanmaalle Pyhäjärven Leppämäen alueelle, Pyhäjärven kaupungin eteläosaan. Hankealue rajautuu lounaassa Pihtiputaan kuntarajaan. Hankealueelta on etäisyyttä Pyhäjärven keskustaan noin 20 km ja Pihtiputaan keskustaan noin 16 km.

Hankealueelle suunnitellaan enintään 6 voimalan tuulivoimapuistoa, jossa voimaloiden yksikköteho tulisi olemaan enintään 10 MW. Suunniteltujen voimaloiden napakorkeus on noin 200 metriä, roottorin halkaisija noin 200 metriä ja voimaloiden pyyhkäisykorkeus enintään 300 metriä.

Hankkeessa on meneillään ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely), johon liittyy kysely. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi. YVA-menettelyyn saavat osallistua kaikki ne, joita hanke kiinnostaa.

Vastaa kyselyyn sunnuntaihin 12.2.2023 mennessä.

Mikäli et pysty vastaamaan netissä, paperilomakkeen valmiiksi maksettuine vastauskuorineen voi pyytää YVA-konsultilta, suunnitteluavustaja Tuija Junttila, tuija.junttila@sweco.fi, puh. 050 3160 090.

Kyselyn vastaukset käsitellään luottamuksellisesti (YVA-konsultti ja hankevastaava). Vastauksista kootaan yhteenveto, ja tuloksia hyödynnetään YVA-menettelyssä. Raportti ja tulosten muu tiedotus tehdään niin, että yksittäisiä vastaajia ei pysty tunnistamaan.

Tutustu tarkemmin hankealueen karttaan.

Lisätietoja hankkeesta ja kyselystä

YVA-konsultti Sweco
projektipäällikkö Jatta Salmi
jatta.salmi@sweco.fi
puh. 050 919 5465

Hankevastaava Megatuuli Oy/Leppämäki Wind Farm Oy
projektipäällikkö Henna Hyttinen
henna.hyttinen@megatuuli.fi
puh. 040 533 0491

Lue lisää Leppämäen tuulivoima -hankkeesta Ympäristöhallinnon verkkosivuilta.

Wiitaunionissa kehitetään työhyvinvointia

Pihtiputaalla ja Viitasaarella on tehty konkreettisia toimenpiteitä ja luotu ennakoivaa kulttuuria työkyvyn johtamiseen.

Pihtiputaalla ja Viitasaarella on kehitetty kuntien työntekijöiden työhyvinvointiin liittyviä asioita hankerahoituksen avulla. Wiitaunionin yhteinen hanke käynnistyi marraskuussa 2021 ja se päättyy vuoden lopussa. Koska kahden kunnan yhteisessä organisaatiossa on runsaasti erilaista toimintaa, työhyvinvointiin liittyviä asioita on huomioitu työyksiköittäin.

Tänä vuonna Pihtiputaan terveysasemalla on vaivannut henkilöstöpula ja se on näkynyt työntekijöiden jaksamisessa. Vuodeosaston vastaava sairaanhoitaja Johanna Tiainen on saanut hankkeesta apua siihen, miten työn johtamisella voi vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin.

– Erityisesti hyötyä on ollut hankkeessa tuotetuista materiaaleista, joista on saanut vinkkejä mitä asioita voi työstää ja käydä henkilökunnan kanssa läpi, Johanna Tiainen kertoo.

Wiitaunionin Tietoa, taitoa ja tahtoa mielen tukemiseen -työhyvinvointihankkeeseen Wiitaunioni sai rahoitusta Kevalta työelämän kehittämisrahasta. Hankkeen osa-aikaisena työntekijänä on ollut työhyvinvointivalmentaja Katri Aalto. Taustalla ja tarpeena on mielen syistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu viime vuosina Wiitaunionissa.

– Hankkeen toimenpiteiden tarkoituksena on ollut vaikuttaa henkilöstön työssä jaksamiseen ja vahvistaa hyvinvointia erityisesti työn psykososiaalisten tekijöiden näkökulmasta yhdessä kehittäen, Katri Aalto sanoo.

Työhyvinvointihankkeen kautta vuodeosastolla syntyi idea kehittämissuunnitelmasta ja sitä lähdettiin työstämään yhdessä työhyvinvointivalmentajan ja työntekijöiden kanssa. Suunnitelman myötä hoitotyötä on kehitetty ja toimintatapoja uudistettu.

– Yksi konkreettinen kehittämiskohde on ollut yksilövastuisen hoitotyön kehittäminen, joka on lisännyt potilasturvallisuuden lisäksi henkilöstön työhyvinvointia vähentyneen työkuorman myötä, Johanna Tiainen sanoo.

Yksilövastuisessa hoitotyössä sama hoitaja koordinoi potilaan hoitoa koko hoitojakson ajan, aiemmin vuodeosaston työntekijät ovat olleet vastuussa kaikista potilaista. Toive toimintatapojen uudistamiseen oli tullut työntekijöiltä. Kehittämistä on tapahtunut myös henkilöstön yhteisöllisyydessä. Asiaa on viety eteenpäin esimerkiksi järjestämällä säännöllisesti yhteisiä hetkiä ja virkistymistapahtumia. Lisäksi on luotu työyhteisön pelisäännöt.

– Henkilöstöltä on tullut palautetta, että olemme menneet mukavasti eteenpäin työilmapiirissä. Meillä on kehitysmyönteinen työyhteisö ja se on meidän vahvuus, Johanna Tiainen toteaa.

Johanna Tiainen, Teemu Pappinen, Leena Niemelä, Marja Mattila, Juulia Tahvanainen, Tarja Kumpulainen, Marketta Paananen, Aliisa Turunen ja Elina Liimatainen Pihtiputaan vuodeosastolla.

 

Erilaisten työyksiköiden kehittämiseen ei ole yhtä yhteistä tapaa, mutta hankkeessa on tuotettu muun muassa palautumiseen liittyviä harjoitteita, järjestettiin työpajoja, koulutuksia ja pilottivalmennuksia.

– Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisemisen ja työn voimavarojen vahvistamisen tehtiin opas, mikä toimi jatkossa osana esihenkilöiden ja henkilöstön perehdyttämistä sekä työkaluna niin yksilöille kuin työyhteisöille yhteiskehittämisen tueksi, Katri Aalto toteaa.

Viitasaarella Kymönkosken koulun työyhteisössä nousi esiin muutamia kehityskohteita.

– Meillä oli konkreettisia toiveita työyhteisön kehittämiseen. Halusimme parantaa tiedonkulkua, että kaikki ovat asioista perillä. Yhteisestä huonetilasta haluttiin koko työyhteisölle aiempaa kutsuvampi. Lisäksi yhteistä tilasta haluttiin aiempaa toimivampi ja rauhallisempi, koulunjohtaja Jaana Kaskilahti kertoo.

Kymönkosken koululla on kaikkiaan kahdeksan työntekijää. Ennen on puhuttu opettajienhuoneesta, mutta nyt rooleja ja ammattinimikkeitä on useita, joten tilalle on mietitty uutta nimeä. Huonetila on nyt isompi ja rauhallisempi, sillä muun muassa vaatekaapit siirrettiin luontevampaan paikkaan käytävälle. Hyvä yhteishenki saa nyt entistä enemmän tukea puitteista.

– Tänne on helppo tulla omana itsenään ja työkavereilta saa tukea tilanteessa kuin tilanteessa. Täällä saa näyttää tunteita, asioista keskustellaan ja hurtti huumori kukkii, työyhteisön jäsenet kertovat.

Hankkeen keskiössä olleet psykososiaaliset tekijät ovat organisaation, työn johtamisen ja suunnittelun, työjärjestelyjen ja työympäristön, työn sisällön, työyhteisön ja vuorovaikutuksen ominaisuuksia tai piirteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen. Kymönkoskella näitä asioita lähestyttiin muun muassa sisäisen tiedonkulun kehittämisellä.

– Koska osa henkilökunnasta on oppilaiden valvontavastuussa, kaikki eivät ehdi arjessa yhtä aikaa saman pöydän ääreen. Nyt kokouksista tehdään muistio, ovessa on viikon tärkeimmistä asioista muistilista ja huoltajille lähtevät Wilma-viestit lähtevät myös henkilökunnalle.

Työhyvinvoinnin, työn sujuvuuden ja työyhteisön toimivuuden parantaminen perustuu yhdessä tekemiseen ja kehittämiseen.

– Me ollaan yhdessä mietitty, mitä pitäisi kehittää, ja ollaan etsitty ja löydetty ratkaisuja. Koululla tehdyn kehityksen rinnalla on kulkenut Wiitaunionin esihenkilöiden kokoontumiset sekä mikrokirjasto, jonka asioista on keskusteltu yhteisesti tässä pöydässä, Jaana Kaskilahti pohtii.

Työhyvinvointiin panostaminen saa kiitosta myös Kymönkoskella.
– Pidän tärkeänä, että Wiitaunionissa on ruvettu panostamaan työhyvinvointiin aiempaa enemmän ja työtiloihin kiinnitetään huomiota. Täällä ollaan suuri osa päivästä, kaikki satsaukset maksavat varmasti itsensä takaisin eri tavoin, Jaana Kaskilahti muistuttaa.

Jaana Kaskilahti, Johanna Kuusikko, Tuija Malinen, Maija Liimatainen ja Sakari Nikkinen iloitsivat syyslukukauden päättäjäispäivänä henkilökunnan uudistetussa tilassa.

Pihtiputaan ja Viitasaaren jätehuollossa muutoksia – Sammakkokangas vastaa jatkossa palvelutehtävien järjestämisestä

VIITASAAREN JA PIHTIPUTAAN KOTITALOUDET JA VAPAA-AJAN ASUKKAAT
Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta ovat siirtäneet 1.1.2023 alkaen jätelain mukaiset palvelutehtävät kuntien omistaman jäteyhtiön eli Sammakkokangas Oy:n järjestettäväksi. Vuoden 2022 loppuun saakka tehtävä oli jaettuna sekä kunnille että yhtiölle. Jätelain tarkoittamana jätehuollon viranomaisena toimii Sydän-Suomen jätelautakunta.

Kehen ottaa yhteyttä jätehuoltoasioissa 1.1.2023 alkaen
Palvelutehtäviin (neuvonta, aluekeräyspisteet, laskutus) liittyvät yhteydenotot
Jätehuollon palvelutehtävistä eli jätehuollon käytännön järjestelyistä vastaa 1.1.2023 alkaen Sammakkokangas Oy. Yhtiö hoitaa myös jätehuollon asiakaslaskutusta. Ainoana poikkeuksena ovat vakituisten ja vapaa-ajan kiinteistöjen omien jäteastioiden tyhjennykset, joista vastaa edelleen se yritys, jolta tyhjennys on tilattu.
Sammakkokangas Oy asiakaspalvelu arkisin klo 9 – 15
info@sammakkokangas.fi, p. 044 4685 502
Sammakkokangas Oy:n verkkosivut

Viranomaistoimintaan (laskutusperusteisiin, jätehuoltorekisteriin) liittyvät yhteydenotot
Laskutusperusteisiin, jätehuoltorekisteriin (esim. talouden koko, kimppa-astiat, poikkeamiset) ja muuhun viranomaistoimintaan liittyvän tiedon ylläpito sekä päätöksenteko tapahtuu Sydän-Suomen jätelautakunnassa. Esimerkiksi lomakkeet ja kompostointi-ilmoitukset tulee jättää viranomaiselle.
Sydän-Suomen jätelautakunta, PL 13, 43101 Saarijärvi
jatelautakunta@saarijarvi.fi, p. 050 3903 765 tai 044 4598 249
Sydän-Suomen jätelautakunta Saarijärven kaupungin verkkosivuilla

Lajitteluasemapalvelut
Viitasaarella Sammakkokangas avaa asemapalvelut Vaarinvuoressa 15.5.2023 alkavalla viikolla.
Pihtiputaan asemapalveluiden osalta aikataulu on avoin.

Maalis- ja huhtikuussa Sammakkokangas järjestää tempausluonteisesti vastaanottopäiviä asumisen remontti- ja suursiivousjätteille sekä vaarallisille jätteille Viitasaarella ja Pihtiputaalla. Tarkat ajat ja paikat ilmoitetaan helmikuun aikana yhtiön kotisivuilla, paikallislehdissä sekä kuntien kotisivuilla.
Pihtiputaan osalta väliaikaista, tempausluonteista asemapalvelua järjestetään mahdollisuuksien mukaan, kunnes Sammakkokangas on saanut ostettua alueelta kaavoitetun ja sijainniltaan sopivan tontin asemaa varten ja saanut aseman rakennettua. Pihtiputaalta voi asemapalveluiden osalta asioida siirtymäaikana myös Kinnulan ja Viitasaaren asemilla.

Apteekit vastaanottavat lääkejätteitä normaalisti 1.1.2023 jälkeenkin. Paristoja ja pieniä akkuja voi palauttaa useimmista kaupoista löytyviin palautuslaatikoihin. Sähkölaitteita myyvät liikkeet ovat velvollisia ottamaan vastaan rikkinäisiä laitteita.

Pihtiputaan kunnan elinvoiman kehittäminen on käynnistynyt – Yrityskehittäjät ovat aloittaneet työnsä

Kehittämisyhtiö Witaksesta irtisanoutumisen myötä Pihtiputaan kunta on siirtänyt elinkeinopalveluihin liittyvät tehtävät kunnan omana toimintana järjestettäväksi vuoden 2023 alusta alkaen. Pihtiputaan kunta etsii kokoaikaista elinvoimapäällikköä aloittamaan 16.1.2023 alkaen tai sopimuksen mukaan. Kuntaan on palkattu kaksi osa-aikaista yrityskehittäjää 50 % työajalla. Elinvoimapäällikkö ja yrityskehittäjät työskentelevät vuoden 2023 ajan kunnanhallituksen alaisuudessa, jonka jälkeen tehtävät siirtyvät vuonna 2024 perustettavaan Pihtiputaan kunnan elinvoimayksikköön.

Elinvoimapäällikön tehtävä oli haettavissa marraskuussa 2022. Kunnanhallitus päätti jatkaa hakuaikaa 4.1.2023 saakka. Marraskuun hakukierroksella haastattelutyöryhmä haastatteli Manu Aunolan ja Ville Honkalan. Jatketun hakuajan aikana tehtävää hakeneista valittiin haastateltaviksi Auli Kukkonen, Inkeri Taurula, Olli Oivanen ja Juho Tenhunen. Kunnanhallitus suorittaa elinvoimapäällikön valinnan maanantaina 16.1.2023 pidettävässä kokouksessa.

Seija Haapa-aho ja Maija Laahanen ovat aloittaneet Pihtiputaan kunnan yrityskehittäjinä maanantaina 9.1.2023. Yrityskehittäjät ovat tavoitettavissa pääsääntöisesti maanantaista keskiviikkoon ja heidän työhuoneet löytyvät kirjaston puoleisesta päädystä.

Yrityskehittäjät tukevat maksutta pihtiputaalaisia yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Suunnitteilla on järjestää heti elinvoimapäällikön aloittaessa elinvoimatilaisuus Pihtiputaalaisille yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille. Yrityskehittäjät toivovat, että heihin otetaan yhteyttä matalalla kynnyksellä!

Yhteystiedot

Seija Haapa-aho
Yrityskehittäjä
puh. 044 577 6389
seija.haapa-aho@pihtipudas.fi

Maija Laahanen
Yrityskehittäjä
puh. 040 716 4141
maija.laahanen@pihtipudas.fi