Pihtiputaan Saanijärven, Elämäjärven sekä muun itäisen vesistön rantaosayleiskaava – rakennetun kulttuuriympäristön selvitys

Tiedote, maastokäynti

Pihtiputaan kunta on käynnistänyt itäisten vesistöjensä rantayleiskaavoituksen. Suunnittelu alueeseen kuuluu Saanijärven, Saaninjoen, Elämäjärven sekä Hanslammen, Hoikanlampien, Hoikkalammen, Huhmarlammen, Jouttenuslammen, Junuslammen, Kangasjärven, Kinturin, Kivijärven, Kolkun, Korppisen, Kortelammen, Kotijärven, Kukkasen, Lamminmäenlammen, Lehtolammen, Lieson, Liitonjärven, Löytölammen, Naapurin, Perulammen, Pitkän-Valkeisen, Pukaran, Raudanjärven, Rikkajärven, Salonlammen, Sirkon, Alimmaisen Suojärven, Keskimmäisen Suojärven, Syväjärven, Valkeisen, Virkalammen, Vuorijärven ja Öykön ranta-alueet niiltä osin, kuin ne ovat Pihtiputaan kunnan alueella.

Rantaosayleiskaavatyön tavoitteena on osoittaa ranta-alueiden pysyvän asutuksen ja loma asutuksen määrä, rakennusoikeus ja rakennuspaikkojen sijainti. Kaavassa varataan vesistöjen rannoille riittävä määrä yleiseen käyttöön tarkoitettuja venevalkama- ja uimaranta-alueita sekä vapaata rantaa. Kaava-alueeseen kuuluu kunnan ja yksityisten maanomistajien alueita.

Kaavatyön pohjaksi laaditaan ranta-alueita koskeva rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, sillä alueidenkäyttölain 5 §:n mukaan yhtenä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena tulee olla rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaalimisen edistäminen. Lisäksi AKL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Rakennusinventointitietoja hyödynnetään kaavasuunnittelussa sekä arvioitaessa kaavan vaikutuksia. Jatkossa inventointitietoja voidaan hyödyntää mm. korjaus-, purku-, ja rakentamislupien yhteydessä.

Osana rakennetun kulttuuriympäristön selvitystä alueelle tehdään maastokäynti. Maasto käynnillä kaava-alueen rakennuksia ja rakennettuja alueita valokuvataan. Inventoija kiertää teillä ja tarvittaessa pihapiireissä valokuvaamassa rakennuksia ulkoapäin. Pihapiirissä inventoija käy vain, mikäli rakennusten valokuvaaminen ei onnistu riittävästi tieltä käsin. Inventoija ei käy rakennusten sisätiloissa. Kiinteistön omistaja voi halutessaan kieltää pihapiiristä käsin valokuvaamisen.

Rakennusinventoinnin maastokäynti tehdään alustavasti huhtikuussa viikolla 15 tai 16 sään salliessa. Maastokäynnin tekee rakennusarkkitehti Olli Kortelainen (olli.kortelainen@fcg.fi).

Kaavan laadintaan liittyvistä kysymyksistä voi olla yhteydessä kunnan kaavoitusarkkitehtiin Henri Haapaniemeen tai kaavatyön projektipäällikköön Maria Ouniin (FCG Rakennettu Ympäristö Oy). Rakennusinventointiin liittyvistä kysymyksistä voi olla yhteydessä Minttu Kerviseen.