Pihtiputaan kunnassa on tekemisen meininki! Kuntastrategian tavoitteet on laitettu näkyvästi toimeen, ja tulokset puhuvat puolestaan. Viime vuosien merkittävät investoinnit elin- ja toimintaympäristöön näkyvät nyt konkreettisesti uusina väylinä, yritystontteina ja kehittämishankkeina. Pihtipudas on myös asemakaavoituksen edelläkävijä – kunnassa on laadittu Suomen ensimmäinen testatusti Ryhti-yhteensopiva tietomallimuotoinen asemakaava.
Arvolan teollisuusalueelle valmistui lähes 900 metriä uutta jalankulku- ja pyöräilyväylää osana alueen laajempaa ja ennakoivaa kehittämistä. Jalankulku- ja pyöräilyväylän lisäksi alueelle on rakennettu noin 500 metriä uutta katuosuutta ja parannettu olemassa olevaa tiestöä noin 600 metrin matkalta. Rakennustyöt alueella alkoivat syksyllä 2024 ja saatiin päätökseen syys-lokakuun taitteessa. Uudet katuosuudet avattiin liikenteelle 1.10.2025. Uuden infran myötä kunnalla on tarjota useita yritystontteja hyvien liikenneyhteyksien varrelta – erinomainen mahdollisuus sijoittua Pihtiputaalle!
Arvolantie ja sen rinnalla kulkeva jalankulku- ja pyöräilyväylä ovat osa kunnan varautumista tulevaan. Rakennettu ja saneerattu yhteys toimii jatkossa rinnakkaisverkkona valtatie 4:n suuntaisesti, ja tukee VT4:n kehittämistä. Vaikka jalankulun ja pyöräilyn väyläyhteydet VT4:n ja Reisjärventien varrelta vielä Arvolan alueelle puuttuvat, ollaan kunnassa toiveikkaita, että myös nämä jalankulun ja pyöräilyn yhteydet saadaan etenemään lähivuosina.
Arvolan teollisuusalueen asemakaava on laadittu kunnan omana työnä, ja se on koko Suomen ensimmäinen testatusti Ryhti-yhteensopiva tietomallimuotoinen asemakaava – Pihtipudas on siis asemakaavoituksen edelläkävijä! Kaava syntyi osana Pihtiputaan ja Ylivieskan yhteistä PIHKA-kumppanitestaushanketta. – “Arvolan asemakaava oli toinen PIHKA-hankkeen pilottikaavoista. Vaati suurta rohkeutta ja ammattitaitoa tehdä kehitystyötä ja testausta oikeassa kaavassa. Kehitystyön tuloksena Pihtipudas oli ensimmäinen kunta, joka laati tietomallimuotoisen kaavan ja julkaisi sen valtakunnalliseen Ryhti-järjestelmään. Hanke oli sataprosenttisesti tuettu ja erittäin vaikuttava – se hyödyttää lähes sataa muuta kuntaa, jotka käyttävät samaa kaavasovellusta,” kuvaa aluearkkitehti Helena Raatikainen.
Rupon teollisuusalueellakin on tapahtunut. Rupontietä jatkettiin viime kesänä ja tänä kesänä sen alkuosa sai uuden pinnan muiden korjausten ohella. Käynnissä alueella on vielä Climecon Oy:n toimitilojen laajennustyöt. Myös Kirkonkylän Asematielle ja Takapellontielle on tehty pinnoite- ja saneeraustöitä viime ja tänä kesänä. Vaikka kaikki kadut eivät ole priimaa, on Pihtiputaalla hyvät ja paikallisin voimin huolletut liikenneväylät. – ”Pihtiputaalla investointeja tehdään vuosittain yhteensä noin 1,5 miljoonan euron edestä ja kohteet vaihtelevat tarpeen mukaan,” toteaa Tekninen johtaja Taito Takkinen.
Kehittämistyö Pihtiputaalla ei rajoitu vain teollisuusalueisiin. Tänä vuonna valmistuu myös Ukonniemen kalasataman investointihanke, joka tukee kalastuselinkeinoa. VT4-matkailuympäristön kehittämishankkeessa on toteutettu viihtyisyyttä ja toimivuutta parantavia toimenpiteitä yritysympäristöjä kehittäen; on parannettu valaistusta, yleisilmettä sekä palvelurakenteita – huomioiden niin matkailijat kuin paikalliset eri ikäryhmistä. Kun hankkeen toimenpiteet lopullisesti valmistuvat, järjestetään yleisölle avajais- ja tiedotustilaisuus.
Myös yritykset investoivat Pihtiputaalle. Rupon alueella on nähty merkittäviä yritysinvestointeja ja tuoreita, täysin uusia yritysavauksiakin paikkakunnalta löytyy lähivuosilta useampia. – ”Lisää uusia avauksia yrityskentällä sekä kehittämishankkeiden tiimoilta on suunnitteilla, joten kannattaa pysyä kuulolla – Pihtiputaalle kannattaa sijoittua!” vinkkaa Elinvoimapäällikkö Nina Välimäki.
Kuntastrategia ja sen painopisteet näkyvät siis arjessa. Parhaillaan kunnassa laaditaan uutta kuntastrategiaa, ensi vuoden talousarviota sekä investointiohjelmaa. – ”Vaikka talousnäkymät ovat tiukat ja uhkakuviakin on näköpiirissä, Puttaalla on totuttu puhaltamaan yhteen hiileen. Positiivisella asenteella rakennetaan elinvoimaa ja tulevaisuutta – yhdessä”, kehuu Kunnanjohtaja Ari Kinnunen.
