Kun yhdysvaltalainen Charlie etsi Suomesta paikkaa, jossa voisi kokea aidon suomalaisen maaseudun, valinta osui Pihtiputaaseen lähes sattumalta. Kuukautta myöhemmin lähtö ei kuitenkaan tuntunut tavalliselta matkan päätökseltä.
– Lähdin mökiltäni tänä aamuna, ja se oli luultavasti surullisin lähtö koko tämän vuoden aikana. Lohdutin itseäni ajattelemalla, että tulen vielä takaisin, Charlie kertoo.
Charlie vietti kesäkuun Pihtiputaalla osana vuoden mittaista Watson Fellowship -apurahaansa. Vuoden aikana hän kiertää eri puolilla maailmaa tutustuen pieniin maaseutuyhteisöihin ja siihen, miten ne rakentavat elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja uusia mahdollisuuksia aikana, jolloin huomio keskittyy yhä useammin suuriin kaupunkeihin.
Geologian ja taloustieteen opinnoista valmistunut Charlie on vieraillut vuoden aikana useissa eri maissa ja viettänyt aikaa pienissä kunnissa oppien niiden ihmisiltä ja paikallisista ratkaisuista. Pihtipudas oli yksi näistä pysähdyksistä – ja lopulta yksi mieleenpainuvimmista.
Aitoa suomalaista maaseutua etsimässä
Pihtipudas ei ollut Charlielle ennestään tuttu. Hän löysi Alvajärven saarella sijaitsevan vuokramökin ja halusi nähdä mahdollisimman aidon suomalaisen maaseudun.
– Tykkään usein valita paikan melko sattumanvaraisesti ja nähdä, millaista elämä siellä oikeasti on.
Taustatyötä tehdessään Charlie huomasi kuitenkin yhden asian, joka herätti hänen kiinnostuksensa erityisesti.
Pihtiputaalla toimii Hubteekki – maksuton yhteisöllinen etätyötila, jonka tavoitteena on tarjota tilat niin paikallisille kuin etätyöntekijöille, mökkiläisille ja matkailijoillekin. Ajatus oli hänen mielestään poikkeuksellinen.
– Ajattelin, että tämä oli todella kiinnostava idea. En ole aiemmin törmännyt vastaavaan paikkaan, jossa halutaan houkutella etätyöntekijöitä ja tarjota mahdollisuus kohdata muita ihmisiä.
Ystävällinen vastaanotto kunnassa vahvisti päätöksen.
– Kunnan ihmiset olivat todella ystävällisiä ja halusivat tavata minut. Silloin ajattelin, että Pihtipudas olisi hyvä paikka nähdä, millaista elämä suomalaisessa maaseutukunnassa oikeasti on.
Yllätys löytyi ihmistä
Ennen Suomeen saapumistaan Charlie oli kuullut, että suomalaisia pidetään usein hieman varautuneina.
Todellisuus osoittautui aivan toisenlaiseksi.
– Minun kokemukseni on täysin päinvastainen. Ihmiset ovat olleet todella ystävällisiä ja vastaanottavaisia. Tunsin oloni paljon tervetulleemmaksi kuin osasin odottaa.
Kuukauden aikana Pihtiputaasta tuli enemmän kuin väliaikainen pysähdyspaikka.
– Lähden täältä niin, että täällä on useita ihmisiä, jotka haluan nähdä uudelleen. Minulle syntyi tänne aidosti kodin tunne. Sitä en olisi osannut odottaa.
Charlie kertoo yllättyneensä myös siitä, miten vahvasti pienellä paikkakunnalla vaalitaan omia erityispiirteitä.
– En olisi koskaan arvannut, että esimerkiksi keihäänheitto on täällä niin iso asia. On hienoa, että paikkakunnalla on omia vahvuuksia ja oma identiteetti.
Hubteekki toi vaihtelua etätyöhön
Vaikka Charlie asui kuukauden ajan idyllisessä mökissä Alvajärvellä saaressa, hän kävi työskentelemässä Hubteekilla useita kertoja.
Kyse ei ollut internetyhteydestä – mökilläkin yhteydet toimivat hyvin.
-Kaunis järvimaisema on upea paikka tehdä töitä, mutta välillä on mukava vaihtaa ympäristöä. Hubteekilla pystyin tapaamaan ihmisiä, juttelemaan kahvikupin äärellä ja tekemään töitä hieman erilaisessa ympäristössä. Se tekee työskentelystä usein tuottavampaa.
Charlien mielestä juuri yhteisöllisyys erottaa Hubteekin tavallisesta työtilasta.
– Hubteekki on paikka, jossa opiskelijat, yrittäjät, etätyöntekijät tai oikeastaan kuka tahansa voi tulla työskentelemään, olemaan luova ja tapaamaan muita ihmisiä. Työ on usein yksinäistä, mutta täällä siitä voi tulla myös sosiaalinen kokemus.
Hänen mukaansa konseptissa on paljon potentiaalia myös Suomen ulkopuolella.
– Tällaisia paikkoja pitäisi nähdä paljon enemmän. Toivon, että vastaava ajatus leviää myös kotimaahani.
Luonto teki lähtemättömän vaikutuksen
Jos yksi asia nousi Charlien kokemuksissa ylitse muiden, se oli suomalainen luonto.
– Suomen maisemat puhuttelevat minua ehkä enemmän kuin minkään muun maan. Metsät, järvet ja se, kuinka paljon tilaa luonnossa on – se on jotain todella erityistä.
Hänen mukaansa suomalaiset eivät välttämättä aina itse huomaa, kuinka ainutlaatuinen asia on, että luonto alkaa lähes kotiovelta.
– Monissa maissa ihmisillä ei ole samanlaista mahdollisuutta päästä helposti metsään tai järven rannalle. Suomessa siihen on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet.
Seuraavaksi matka jatkuu kohti Lappia, jossa Charlie aikoo tutustua pohjoisen pieniin kuntiin ja vaellusreitteihin. Pihtipudas jätti kuitenkin jäljen, joka kulkee mukana vielä pitkään.
– Rakastin aikaani täällä. Toivon todella, että pääsen vielä joskus takaisin.
Charlien tarina muistuttaa siitä, että joskus kaikkein vaikuttavimmat matkakohteet eivät ole tunnetuimpia. Aito yhteisöllisyys, toimivat palvelut, turvallinen arki ja luonnon läheisyys voivat tehdä pienestäkin paikkakunnasta paikan, johon haluaa palata – ja jonka kokemuksia kertoo eteenpäin myös muille.
