Pihtiputaan Kyläillan tunnelma oli lämmin, kun valtuustosaliin kokoontui 36 kyläläistä ja 9 kylätoimijaa keskustelemaan kylien varautumisesta, kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Selvästi koettiin, että nämä teemat koskettavat jokaista kylää! Illassa oli paljon asiaa, joten koostimme kaikesta kärjet tähän artikkeliin.
Kylät ovat arjen turvaverkko
Illan avasi sivistys- ja hyvinvointijohtaja Jutta Hartojoki, joka muistutti, että kylät ovat arjen turvaverkko niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina. Monessa talossa on edelleen tulisija, läheltä löytyy puhdasta vettä ja pakastimista hirvenlihaa sekä puolukoita. Arjen omavaraisuus ja naapuriapu ovat kylien vahvuutta.
Hartojoki korosti, että varautuminen ei ole vain viranomaisten suunnitelmia paperilla, vaan yhteisiä arjen tekoja. Jokaisen on tärkeää huolehtia omasta kotivarastaan niin, että kotona pärjää vähintään kolme päivää omatoimisesti. Kun yksilö varautuu, koko yhteisö vahvistuu.
Leader-rahoituksessa suunnitelmallisuus ratkaisee
Leader Viisarin toiminnanjohtaja Tiina Toivonen esitteli kylille tarjolla olevia rahoitusmahdollisuuksia. Rahoitusta voidaan hyödyntää esimerkiksi kylätalojen kunnostamiseen, energiaratkaisuihin, turvallisuutta vahvistaviin investointeihin tai vaikkapa yhteisöllisiin kehittämishankkeisiin.
Toivonen korosti, että hyvä hanke lähtee todellisesta tarpeesta ja selkeästä suunnitelmasta. On mietittävä jo hakuvaiheessa, miten toimintaa ylläpidetään hankkeen päätyttyä ja kuka ottaa vastuun jatkosta. Pelkkä idea ei riitä, vaan tarvitaan realistinen suunnitelma ja sitoutunut toteuttajaryhmä. Hankkeiden omarahoitusta on mahdollista kuitata myös talkootyöllä.
Kunnanjohtaja Ari Kinnunen toi keskusteluun kunnan näkökulman: kunta voi erillisellä päätöksellä välirahoittaa paikallisten yhdistysten hyviä Leader-hankkeita. Kunnan elinvoimayksiköstä saa tarvittaessa apua myös hankevalmisteluun. Jutta Hartojoki nosti esiin sen, että yhteisöt hakevat usein kunnalta muutamien satojen eurojen avustuksia, vaikka Leader-rahoituksen kautta olisi mahdollista saada huomattavasti suurempia tukisummaa kylien kehittämiseen.
Yhteenvetona todettiin, että hankkeita suunniteltaessa kannattaa olla ajoissa yhteydessä sekä Leaderiin että kuntaan – ja varautua siihen, että omaa talkootyötä ja sitoutumista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Kunnassa Leader –hankkeita on jo toteutettu useilla kylillä. Kysykää rohkeasti naapurikylästä vinkkejä!
Metsojen karkelot – ekoteot ovat myös varautumista
Maiju Tiensuu esitteli Metsojen karkelot – Ekoälyä kyliltä -hanketta. Hanke tekee näkyväksi kylien ilmasto- ja ympäristötekoja sekä tarjoaa käytännön tukea esimerkiksi energiakartoituksiin ja kiertotalousratkaisuihin.
Keskeinen viesti oli, että ekoteot ja varautuminen kulkevat käsi kädessä. Paikallinen ruoantuotanto, energiansäästö ja uusiutuva energia eivät ole vain ympäristötekoja – ne vahvistavat samalla huoltovarmuutta ja pitkän aikavälin kestävyyttä. Kun kylä toimii kestävämmin, se on myös valmiimpi kohtaamaan häiriötilanteita. Ilmianna kylänne ekoteko täällä – pieni tai suuri. Näkyvät teot rohkaisevat myös muita toimiin.
Kyläturvallisuus on yhteinen asia
Keski-Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Reena Laukkanen-Abbey puhui kylävarautumisesta käytännön tasolla. Jokaisella kylällä tulisi olla nimetty kokoontumispaikka – esimerkiksi kylävalmiustalo tai kylmäpiste, sekä selkeä toimintasuunnitelma häiriötilanteiden varalle.
Esimerkkinä esiteltiin Ylä-Muuratjärven kylätalo, jossa varautumista on kehitetty konkreettisesti. Mallissa korostuvat selkeät vastuut, yhteyshenkilöiden nimeäminen sekä käytännön harjoittelu. Turvallisuussuunnitelma ei ole raskas asiakirja, vaan käytännöllinen työkalu arkeen. Katso video täältä!
Lisäksi Marika Äijälä Nuorten Suomesta kertoi kyläyhdistyksille suunnatusta kyselystä, joka liittyy nuorten turvallisuustoimijuuden vahvistamiseen. Tavoitteena on lisätä nuorten osallisuutta ja vahvistaa ymmärrystä siitä, että turvallisuus syntyy arjen teoista ja yhteisöllisyydestä. Kyselyyn täältä.
Kyläturvallisuustyöhön liittyvää materiaalia julkaistaan 26.2. klo 14 avoimessa tilaisuudessa, jossa kylät voivat syventyä työkaluihin ja jatkaa oman suunnitelmansa työstämistä.
Hyvinvointikoordinaattori Elsi Paananen muistutti, että niiden kylien osalta, jotka ovat jo vastanneet valtakunnalliseen kyläkartoitukseen, tiedot saadaan kuntaan Suomen Kylät ry:ltä. Muut kylät voivat edelleen täydentää tietonsa toimittamalla kylän sisäisen tiedotteen kunnan varautumissuunnitelmaa varten salattuna: elsi.paananen@pihtipudas.fi. Toivomme tätä kaikilta kyliltä!
Kylän sisäinen tiedote: Kylätalo tai Kylän sisäinen tiedote: Kylmäpiste
Tulevaisuus rakennetaan tänään
Landen Kaiku ry:n Nina Pirttiniemi toi iltaan energisen, uskoa tulevaan puhkuvan mutta samalla realistisen puheenvuoron. Hän muistutti, ettei tulevaisuus tapahdu itsestään. Myös sillä on merkitystä, mitä jätetään tekemättä – ennusteet toteutuvat vain, jos mitään ei tehdä.
Tulevaisuustyöpajoissa on Pirttiniemen mukaan noussut esiin vahva kaipuu pehmeisiin arvoihin. Tulevaisuuden visioihin sisältyvät lähes poikkeuksetta toivo, rakkaus ja toisten ihmisten seura. Yhteisöllisyys, merkityksellisyys ja kuulluksi tuleminen koetaan tärkeämmiksi kuin koskaan. Hänen viestinsä oli selkeä: uskalla unelmoida.
Pirttiniemi haastoi kuulijat siirtämään katseen puutteista mahdollisuuksiin. Yksi hyvä idea voi muuttaa koko kylän ilmapiirin. Tulevaisuustyö ei kuulu vain nykyisille asukkaille, vaan myös mökkiläisille, nuorille, etätyöläisille ja uusille tulijoille. On tärkeää kuulla myös niitä, joiden ääni ei aina kuulu – ja vielä tärkeämpää on ottaa koppia kaikenlaisissa elämäntilanteissa elävien ihmisten näkemyksistä. Se mikä on yhdelle hyvä ratkaisu, ei välttämättä palvele toista. Siksi tulevaisuus rakennetaan yhdessä, kuunnellen ja kunnioittaen erilaisia tarpeita. Lue lisää tulevaisuusvallasta.
Konkreettisia esimerkkejä tulevaisuustyöstä avasi Saarijärven hyvinvointikoordinaattori Anu Kinnunen, joka kertoi, miten osallistavia työpajoja ja tulevaisuuskeskusteluja on hyödynnetty käytännössä. Pienistä teoista voi syntyä merkittäviä muutoksia.
Kyläkirje osaksi kunnan elinvoiman ekosysteemiä
Illan päätteeksi keskustelimme vuosi sitten aloitettujen kyläkirjeiden sisällöstä. Kyläkirje on tärkeä osa kunnan elinvoimaa, sillä se kertoo kylän vahvuuksista, palveluista, arjesta ja yhteishengestä. Mietimme, mikä tekee juuri tästä kylästä erityisen, miten se erottuu muista ja millainen tunnelma täällä on. Kyläkirje toimii infopakettina kylään muuttavalle, tietolähteenä palveluja etsivälle sekä yhteishengen vahvistajana meille, jotka jo asumme täällä.
Tällä hetkellä kyläkirjeissä on kunnan verkkosivuilta koottua perustietoa sekä viime vuoden täydennyksiä. Toiveena on muokata niistä tarinallisia, houkuttelevia ja kylän erityispiirteitä esiin tuovia kokonaisuuksia. Muokatkaa rohkeasti sellainen teksti, joka tuntuu omalta, kuvaa kylää tai tilaa hyvin ja erottuu muista kylistä.
Valmiit kyläkortit julkaistaan kunnan verkkosivuilla ja ne jäävät kylien käyttöön. Kyläinfoja voi muokata tämän linkin kautta tai yhdessä Mirvan kanssa laittamalla sähköpostia mirva.loihtua@pihtipudas.fi
Hyvinvointikoordinaattori Elsi Paanasen kokoon kutsuma kylien ilta koettiin onnistuneeksi. Nimitettiimpä tilaisuudessa myös yksi uusi kyläkummi Kojolaan! Kiitos kaikille osallistumisesta!
Illan materiaalipankki:
Tiina Toivonen, Leader Viisari hankerahoitusesittely
Maiju Tiensuu, Metsojen karkelot hanke-esittely
Reena Laukkanen-Abbey, Keski-Suomen kylät, Kyläturvallisuus
Nina Pirttiniemi, Landen kaiku, Millaisesta tulevaisuudesta uskallamme kylillä haaveilla?
