Mietteitä Pihtiputaan ja Suomen itsenäisyydestä!
Tänään vietämme maamme itsenäisyyspäivää. Juhlistamme sitä perinteisin menoin Sallilassa. Tänä itsenäisyyspäivänä erityistä on se, että samalla juhlistamme myös Pihtiputaan kunnan ja seurakunnan 160-vuotista taivalta.
Pihtipudas irtautui Viitasaaren seurakunnasta vuonna 1863. Itsenäisyyden ensimmäisinä vuosina kunnan ja seurakunnan toiminnan erillisyys ei ollut vielä kovinkaan selvä. Kunnan ja seurakunnan tehtävät alkoivat eriytyä vuonna 1865, jolloin annettiin asetus kunnallishallinnosta maalla.
Kappeliseurakuntalaisten keskuudessa Pihtiputaan itsenäistymisen aikoihin aiheuttivat suurta tyytymättömyyttä ne rasitukset, jota emäseurakuntalaiset heille asettivat. Pihtiputaalaisten alulle laittama itsenäistymishanke sai suopean vastaanoton sen ajan viranomaisten keskuudessa. Toukokuussa 1863 lääninrovasti Stenius lähetti Porvoon tuomiokapitulille kirjelmän, jossa hän asettui puoltamaan Pihtiputaan itsenäistymistä. Steniuksen mukaan pitäjä oli tuolloin riittävän varakas palkatakseen kaksi pappia. Myös valtiovallan lopullinen päätös itsenäistymiselle saatiin vielä samana vuonna.
Vuoden 1865 kunnallishallinnosta maalla säädettiin, että koko maa oli jaettava paikallista itsehallintoa varten kuntiin. Niiden rajat tulivat noudattamaan silloisia seurakuntien rajoja. Asetus määräsi kuntien hoidattavaksi monia paikallisia tehtäviä kuten opetustoimen ja huoltotyön järjestämisen, teiden ja siltain kunnossapidon, järjestyksen ylläpidon ja paloturvallisuudesta huolehtimisen. Päätösvalta kuntain asioissa tuli kuulumaan joko kuntalaisen valitsemille valtuusmiehille tai kuntakokoukselle. Aika paljon viime vuosiin säilyneistä kuntien tehtävistä ja rakenteista sai alkunsa tuolla asetuksella.
160 vuoden takaisissa asioissa on paljon yhtäläisyyksiä nykypäivään. Kunta on jälleen irtautumassa Viitasaaresta ja kuntien tehtäviä on taas muokattu uutteen uskoon, kun hyvinvointialueet aloittivat tehtävässään. Myös seurakunnat ovat samaan aikaan talouden kiristymisen johdosta suuressa murroksessa. Pihtiputaan kunta on tehnyt pitkän ajanjakson tiivistä yhteistyötä Viirasaaren kaupungin kanssa Wiitaunionin nimen alla. Perimmäinen syy omassa mielessäni Wiitaunionin hajoamiselle löytyy lainsäädännöstä, jolla sote-asiat siirtyivät hyvinvointialueille ja kunnat pakotettiin miettimään uudelleen omaa tehtäväänsä sivistyksen, hyvinvoinnin ja elinvoiman parissa. Muuttuneissa olosuhteissa nämä tehtävät haluttiin ottaa omiin käsiin. Vaikka Wiitaunionin yhteistyön vuodet ovat olleet talouden kannalta hyviä ja säästöjä on saatu aikaan, on yhteistyöllä ollut koko ajan omat kriitikkonsa. Aina on ollut niitä, jotka ovat halunneet tehdä asioita enemmän oman kunnan puitteissa.
Uudelle alulle oman kunnan puitteissa on nyt hyvä mahdollisuus. Tämä vuosi Pihtiputaalla on kulunut uudelleen organisoitumisen merkeissä. Elinvoimapalveluihin on saatu uutta virtaa tänä vuonna perustetun oman elinvoimayksikön myötä. Ensi vuoden alusta alkaen elämme aikaa, jolloin Viitasaaren kanssa entisistä Wiitaunionin palveluista yhteisiksi palveluiksi jäävät vielä yhteinen kirjasto ja kansalaisopisto. Useamman kunnan yhteisinä palveluina toimivat esimerkiksi musiikkiopisto, yhteiset ympäristöpalvelut ja yhteinen maaseutuhallinto.
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi. Itsenäisyysjulistus hyväksyttiin Suomen eduskunnassa 6. joulukuuta samana vuonna.
Ennen Suomen itsenäistymistä maahan olivat vaikuttaneet sortovuodet, joiden aikana suomalaiset vähitellen menettivät luottamuksensa Venäjän keisariin Suomen erityisaseman turvaajana. Suomen itsenäistyminen liittyi Venäjällä ensimmäisen maailmansodan aikana tapahtuneeseen mullistukseen: Venäjän vallankumoukseen, jossa keisarivalta kaatui. Suomen itsenäiseksi julistamista seurasi kansaa jakanut Suomen sisällissota kevättalvella 1918.
Suomi täyttää tänään itsenäisyyspäivänä 106-vuotta. Myös isänmaamme on viime aikoina ollut suurten muutosten kohteena. Vaikka 1990-luvun liittyminen EU:hun oli suuri muutos, ovat Ukrainan sodan alkamisen vaikutukset maahamme olleet vieläkin suurempia. Suomi on liittynyt oman turvallisuutensa varmistamiseksi puolustusliitto Natoon ja Suomen itärajan rajanylityspaikat on suljettu. Suhteet maamme itäiseen naapuriin ovat ehkä etäisemmät kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Epävakaa maailmantilanne näkyy omassa maassamme esimerkiksi inflaationa, korkotason nousuna, epävarmoina työllisyysnäkyminä ja maahamme suuntautuvana pakolaisuutena. Uutta meille on myös Natossa mukana olevien kumppaneidemme aktiivisempi läsnäolo ja kanssakäyminen maamme sisällä.
Vaikka vietämme maamme itsenäisyyspäivää monilta osin epävarmoissa merkeissä, voimme olla tyytyväisiä omasta itsenäisyydestämme siihen, että maamme kokosi rivinsä itsenäisyyden ajan alun vaikeiden vuosien jälkeen, selvisi talvi- ja jatkosodasta, liittyi EU:hun ja viimeksi Natoon. Uskon, että nykyisillä turvallisuuteen liittyvillä yhteistyön rakenteilla meillä on jatkossakin hyvä ja turvallinen maa elää ja asua.
Oikein hyvää ja rauhallista itsenäisyyspäivää!
6. joulukuuta 2023
Ari Kinnunen
Pihtiputaan kunnanjohtaja
